Auringon paistaessa oli helppoa olla reipas tänäkin aamuna. Ollapa kurjempi keli, olisi lepopäivä tullut tarpeeseen, mutta ei. Lähdimme jatkamaan vaellusreittiä siitä, mihin viimeksi jäimme. Vähän alussa harhailtiin, mutta onneksi kartta avusti meidät eksyneet oikealle reitille.
Yksi asia kiinnitti huomiota kävelyllä kylän raitilla: aurinkosähkö. Melkein jokaisessa taloudessa ja jopa koulunkin katolla komeili aurinkopaneelit. Ilmeisesti täällä oman sähkön tuottaminen on kannattavaa.
Vajaa pari tuntia reippailua riitti Reijolle ja RouvaTiikerille, joilla molemmilla oli jaloissa väsymystä. Lounas parvekkeella ja unta palloon ennen illalliselle valmistautumista. Tosin, jostain syystä kirkon kellot ovat tänään seonneet ja paukuttaneet aivan hullun lailla aamu kuudesta alkaen. Niinpä nytkin klo 14 alkoi semmoinen kilkatus käymään, että oksat pois. Ei sitten nukuttu kovin pitkään.
Olimme saaneet suosituksen tämän illan ravintolasta majatalon emännältä, joten sinne siis, luostarin panimoravintolaan syömään. Siellä oli parhaillaan riistaviikot menossa, joten sepä sopi meille erinomaisesti. Ruoka olikin herkullista ja Reijon mielestä panimon eri oluet maistuivat hyvälle. Minä toimitin tänään kuskin virkaa. Pimeässä mutkatietä takaisin ei ollut aivan hauskinta ajella. Onneksi matka oli lyhyt.
Kuvia päivän reitiltä:
Illan ruokapaikka, erikoinen pöytämme sijainti tynnyrissä ja riistapitoiset eväät:
