keskiviikko 12. huhtikuuta 2017

15. matkapäivä, Tukholman satama 135 km 1 h 41 min

Koska lähdimme laivalla Helsinkiin, pääsimme satamaan juuri ennenkuin suurin työmatkaliikenne ruuhkauttaisi kadut. Tottakai liikennettä aina on suuressa kaupungissa, mutta huomattavasti helpompaa oli ohittaa keskusta aiemmin iltapäivällä.

Hiukan seikkailtiin jossain navigaattorin opastamalla reitillä, ei eksytty kuitenkaan! Kauaa ei tarvinnut jonottaa satamassakaan, kun meitä alettiin lastaamaan sisään laivaan. Laiva olikin varmasti täynnä, sen verran jonoissa oli autoja.

Ei aivan onnellisten tähtien alla lähtenyt meidän laivamatka käyntiin. Ensin oli avainkortit, jotka eivät sopineet oveen, sitten hytti oli siivoamatta ja viime lopuksi joku oli säätänyt termostaatin täysille, jolloin hytissä oli melkein 30 astetta lämmintä.




Jotenkin saimme lopulta asiat järjestymään ja raahauduimme syömään ajoissa, jotta pääsisimme nukkumaan ajoissa. Ateria oli herkullinen ja maltillisen kokoinen, söimme alkuruuan puoliksi ja  jätimme jälkiruuan kokonaan syömättä. Ei paha!

Vesilinjalla.

Yhteinen alkuruoka, joka oli hervottoman kokoinen!

Minä söin lihaa, tietty.

Reijolla kampasimpukka-parsarisottoa.
Aterian jälkeen poistuimme sopivalla vatsan täyttöasteella nukkumaan, sillä olo oli kummallakin aivan finaalissa. Ihanaa, rauhallista, ei myrskyä ja koiratkin olivat tyytyväisiä oloihinsa. Hyttikin oli jo jäähtynyt, helpotti huomattavasti nukkumista!

tiistai 11. huhtikuuta 2017

14. matkapäivä Bettna 448 km 4h 50 min

Komeata, mutta kylmää keliä oli Ruotsin läpi ajaessa. Pakollinen puolivälitauko pidettiin, Reijo joutui ajamaan koko matkan yksin, ei ollut minusta apukuskiksi. 

Sain kuin sainkin ajan lääkärille terveyskeskukseen Norköpingiin, mutta hänellä ei ollut tarjota mulle lämmintä kättä enempää. Näytti selvästi, ettei hän ollut oikein innostunut työstään. Tulipahan käytyä...

Huokaus pääsi meiltä kaikilta, kun olimme vihdoin perillä tutussa majapaikassamme. Tuttu huone odotti jo valmiina, lepoa ja syömistä, siinäpä illan tekemiset.

Aamulla Kvidingessä satoi rakeita ennen lähtöämme.










maanantai 10. huhtikuuta 2017

13. matkapäivä Kvidinge 332 km 5 h 25 min

Maanantaina matka jatkui Etelä-Ruotsiin. Satamaan oli todella lyhyt vartin matka ja laivaan lastaus aloitettiin hyvissä ajoin, joten jo klo 8 olimme asettautuneet hyttiin. Sää oli aurinkoinen, mutta viileä viima sai meidät pysyttelemään mieluummin sisätiloissa. 








Suunnitelmanamme oli ruokailla, jonka jälkeen uni maistuisi. Olimme nimittäin varanneet hytin koiriakin ajatellen. Aamupalaa tutkailtuamme päätimme odottaa lounaaseen saakka. Ainoa tuore vihannes  aamiaisella oli tomaatti ja Saksan kansallisylpeys wursti oli kärsinyt kuumuudesta sen verran kauan, ettei sitä enää tunnistanut nakkimakkaraksi. Jos tykkäisi syödä voileipiä ja juoda kahvia, silloin olisi hihkunut ilosta. Mutta ei. Takaisin hyttiin ja nukkumaan. 

Uni tuli laivan lempeässä keinutuksessa helposti. Jopa monsieurin mielestä oli ihanaa tuudittautua uneen. Äänieristys oli loistava ja huopatossutehtaallakin olisi ollut enemmän meteliä. Tosin, korvani ovat olleet jo jonkun aikaa flunssan vuoksi tukossa, etten kyllä mitään kuulisikaan. 

Uusi yritys tutustua laivan gastronomiaan onnistui paremmin lounasaikaan, vältimme umpileivitetyn wieninleikkeen sekä tuhdisti paneroidun kalafileen ja otimme possunlihaa. Aitoa, rehellisestä lihaa. Mureaa ja syötävää. Salaattia oli jonkun verran enemmän tarjolla säilykevihannesten lisäksi. Vatsa tuli täyteen ja päivän lämminruoka osio suoritetuksi. Ei mikään suositeltava ruokapaikka, mutta nälkä lähtee.





Matka halki Etelä-Ruotsin maatalousvaltaisen maiseman majapaikkaamme kesti parisen tuntia kaikkinensa sisältäen kaupassa hortoilua. Laivasta pois pääseminen itsessään kesti yllättävän kauan, puolisen tuntia. Perillä meitä odotti ihana punainen tupa ja kamari, jossa olisimme viihtyneet kauemminkin! Toisen kerran sitten. Normikaavan mukaan yhden yön stoppi ei paljoa lisäohjelmaa kestä saati sitten kun sairastupailu jatkuu.










sunnuntai 9. huhtikuuta 2017

12. matkapäivä Rostock 534 km 4 h 45 min

Oleskelumme kodikkaassa huoneistohotellissa päättyi ja hyvästelimme ystävällisen emännän aamulla ennen lähtöä. Täällä olisi viihtynyt kauemminkin. Harmittaa, kun flunssan vuoksi ei innostanut lähteä mihinkään. Yöllä oli ollut kylmää, muttei sentään pakkasta. Taivas oli sininen heti aamusta, viikon kaunein päivä tulossa säätietojen mukaan. Flunssani vuoksi Reijo joutuu nyt vastaamaan yksin autolla ajamisesta. Kartan luvussa voin sentään avustaa.






Paikan isäntä oli kertonut tien olevan tyhjä Rostockiin saakka, vaan saimmepa jälleen iltapäivällä todeta pääsiäisloman vaikutukset tieliikenteessä Euroopassa. Toinen toistaan täydemmäksi pakattuja autoja oli jonoksi saakka.  Hampurin tietämillä ruuhka helpottui, sillä ilmeisesti suurin osa lähti sitä kautta pohjoiseen.








Me olimme valinneet Rostockin tällä kertaa ylityspaikaksi. Kokeillaan nyt erilaisia vaihtoehtoja, kun niitä kerran on tarjolla. Vaihtelu reittien valinnassa virkistää. Tosin huomasimme molemmat, kuinka paljon rankempaa matkustaminen on, kun toinen on kipeä. Saati​ sitten, jos molemmat olisimme flunssassa samaan aikaan. 




Liikenteestä huolimatta matka sujui joutuisasti ja pidimme jopa kaksi taukoa ollen silti ajoissa perillä ja jo klo 15 sängyssä! Ei huono. Ratikka olisi vienyt meidät kaupunkiin aivan hotellimme vierestä, houkutteleva ajatus, joka häipyi samantein saavuttuaan. Joku toinen kerta sitten. Nukkumisesta ei yskän vuoksi viime aikoina ole tullut oikein mitään, niinpä tänäänkin päädyimme Midsommeriin murhia tutkimaan. Onneksi läppäri kelpaa hyvin telkkarin katseluun. Vähän syötävää, kahvia, keksiä ja suklaata. Siinähän se ilta sujuikin sukkelaan.

Olen huolestuneena tutkaillut Helsingin säätietoja torstai aamulle. Kuten tavallista pääsiäisen säät näyttäisivät olevan takapuolesta. Kylmää, räntää ja synkkää. 

Kuvia taasen matkan varrelta ja tervetuliaisjuomista, joista minun jäi juomatta!


lauantai 8. huhtikuuta 2017

10.-11. matkapäivä Taltiz 538 km 5 h 13 min

Viikonloppu meni sairastuvassa, telkkaria katsellessa ja ... yskiessä. Nukkumisesta ei tahtonut tulla mitään, joten olo oli kovin tokkurainen. Ruokaa ja lepoa teeveen katselun ohessa, siinäpä pääasialliset aktiviteetit. Mitä nyt Reijo kävi vähän kävelyllä koirien kanssa lähiympäristössä. Sadetta oli lupailtu tännekin, vaan ei sitä sitten tullutkaan. Lauantaina paistoi aurinko jopa niin lämpimästi, että saatoimme nauttia iltapäiväkahvit terassilla. Huoneistohotelli, jossa asuimme, oli erittäin mukava. Kuvat matkan varrelta, pysähtymispaikasta ja lounaasta perille saavuttuamme. (Nälkäisenä kaupassa?)















Tässä kuvia toiselta päivältä, maisemat parvekkeelta.