sunnuntai 24. kesäkuuta 2018

Viikko 25, juhannus ja keskikesän juhla

Tämä viikko alkoi todella reippaana, muttei päättynyt reippaasti. Alkuviikosta hoidimme juhannuksen isommat ostokset ja innostuin leipomaan tädilleni vähän pikkuleipiä ja pullaa. Olin jopa niin innoissani, että kuvaamiset jäivät vähän vähemmälle, joten kaikista leipomuksista en näinollen saanut kuvia. 

Torstaina se sitten alkoi, vatsatauti. Jouluna olen ollut kipeänä joskus, mutten juhannuksena. Reijo seurasi esimerkkiäni ja valitteli lauantai-iltana samaa ja oli sunnuntaina aamusta aivan poikki. Sunnuntai menikin meillä molemmilla huilatessa. Mutta olipa rauhallinen juhannus. Reijokin naureskeli, ettei huono olo voi ainakaan alkoholista johtua!

Sään puolesta olin kovin iloinen, ettei luvattua hellettä tullutkaan. Oli ehkä hiukan vähemmän kuolonuhreja, kun myrskysi aattona. Miehet kävivät katsomassa kokon sytytystä, mutta tulivat pois ajoissa. Ilmeisesti jäi kokko sytyttämättä kovan tuulen vuoksi.
Muuten sadetta saimme aioastaan öiseen aikaan. Nytkin tätä kirjoittaessa tihkuttaa, näyttää aloittavan yöllisen sateen. Luonto kiittää!

Santakranssit (vaniljavannikkeet?)

Kaneliässät

Shakkiruudut

Kanelikierteet

Toscapullat


Aatonaaton sää.

Aattoaamu alkoi harmaana.

Lopulta ennen puolta päivää selkeni ja olikin suurimmaksi
osaksi aurinkoinen, mutta tuulinen sää.

Illalla klo 20 jälkeen alkoi sade.

Juhannuspäivän sää oli pilvipoutainen.
Tuulikin rauhoittui. Yöllä taasen satoi.

sunnuntai 17. kesäkuuta 2018

Viikko 24, ihana helle jatkuu

Helteinen keli jatkui ja sai meidät viihtymään ulkona. Koiratkin olivat päivät pihalla ja nauttivat kesästä. Tällä viikolla tapahtui paljon kaikenlaista, muttei mitään erikoisempaa. Shoppailua, lapsenlasten kanssa ihania hetkiä ja vihdoinkin sain tavarat selvitettyä ja  hävitettyä osan niistä kirppiksellä sunnuntaina. Vielä niitä jäi ensi kertaan.


Hellettä riittää.

Makkaravartaita.

Rentoilua.

Nam, makkaraa, lanttua, kesäkurpitsaa ja bataattia.

                                          

Tässä kunnollinen liekitysvideo, tosin sytytystä ei voinut
kuvata, kun sama henkilö toimi molemmissa tehtävissä!

Lopputulos vaniljajäätelön kanssa.

sunnuntai 10. kesäkuuta 2018

Viikko 23, leipomista ja ruuanlaittoa

Muuttolaatikoiden purkamisen ohella (kyllä niitä "muutama" vielä jäljellä on!) olen pääasiassa leiponut ja laittanut ruokaa. Välillä teki mieli pizzaa, tällä kertaa äyriäiset pääsivät parsan ja sienten kanssa leffaillan iltapalaan päällisiksi. 

Muutaman kerran kävellessä olen yrittänyt tarkkailla juhannusruusua ja sen kukkimisaikataulua. Nyt onnistuin tavoittamaan sellaisen puskan, jossa oli jo jonkun aikaa kukkineita oksia, mutta toki vielä paljon nuppuja. Saa nähdä, jaksaako vielä jussina kukkia. Ihanan kesäinen päivänkakkara osui kameran tähtäimeen myös ja lisäksi joku liljan näköinen vesikasvi. Suomen kesä on sään puolesta alkanut ja helteet ovat historiaa. Ainakin vähäksi aikaa. Päivälämpötilat siinä 15 asteen tietämissä ja yöllä alle 10 astetta. Kovin on maasto kuivaa, sillä harvinaista kyllä, sadetta saamme odotella.

Tänään piipahdimme tätini luona, jonne väkersin lohi-haukipihvejä sekä kermaperunoita. Nyt on hänellä vähäksi aikaa valmista syötävää.

Reijon toive, vanhanajan lettipitko. Sokeria vähennetty.

Kaurapuurosta sämpylöitä.

Rusinakaurakeksejä.

Päivänkakkara.

Juhannusruusu.


Mikähän tämä on?

Tää on tuttu! Mun perunapenkki.

Äyriäispizza.

Banaaniraparperipaistos.


Sama kypsennettynä ja vähän maisteltuna.


Tuhti raparperipiirakka.

sunnuntai 3. kesäkuuta 2018

Viikko 22, elämä on yhtä juhlaa

Tämä viikko on tuntunut aivan kesälomalta, vaikka eihän eläkeläisellä mitään lomaa ole...

Maanantaina päivä sujui ostoksilla, käytännön asioita hoidellen ja piipahdinpa kaverin kanssa syömässä nepalilaista ruokaa. 

Värit ovat todella kauniit ja voimakkaat.

Minun lammasannokseni.

Kaverini söi kanaa tikka masala.

Aina yhtä ihana naanleipä!!!

Ennätinpä leipoa kakunkin.

Tiistaina poikkesin tätini luona ja koska ihana kesäsää vielä meitä hellii, lähdimme ulos syömään. Terassilla totesimme, että tuulee sen verran, pelkäsimme ruuan jäähtyvän, joten söimme sisällä.

Tätini otti kuhaa.

Minä ahvenfileitä, koska metsäsienikastike!

Meidän jälkiruokavalinta kohdistui samaan annokseen,
liekitetyt banaanit maistuivat herkullisilta!

Keskiviikkona olikin vuoro hyvästellä entinen asuinpaikkakunta ja tehdä asunnolla loppusiivous sekä luovuttaa avaimet. Kaihoisasti hyvästelin tuttaviamme, tämä ajanjakso päättyi ja uusi alkakoon!

Yksi uutuusmaku testissä.

Torstaina hoitelin asioita, leivoin ja laitoin ruokaa sekä ulkoilin koirien ja Reijon kanssa välillä. 


Puolukka on kukkinut jo jonkun aikaa.

Kielot sain vasta nyt kuvaan, nekin ovat ehtineet kukkia
jo hyvän tovin.

Suomi-maisema täydentyi kanadanhanhilla.

Neljä hanhea tässä seurueessa.

Paisti kuitenkin lähiseudun hanhifarmilta,
kuulemma melko ainoa laatuaan Suomessa.
Mikä onni, että tässä lähellä!


Perjantaina poikkesi isoveljeni yökylään ja juttua riitti iltamyöhään saakka ranskalaisen ruuan kera. Kiitos veli ostereista! Pitää muistaa ostaa seuraavaksi kerraksi ne veitsetkin, on helpompi avata kuin moralla.

Veli taistelee ostereita auki.

Muut kuvaukset jäi ottamatta, jälkiruoka sentään kuvassa.
Fondant de chocolat ja vaniljajäätelöä.

Lauantaina sain veljen lähdön jälkeen nauttia lastenlasteni aidosta ilosta kesäillassa ja sunnuntain nukuin melkein koko päivän, mitä nyt vähän ennätin katsoa monsieurin kanssa telkkaria ja syödä! Siinä se "lomaviikko" mennä hurahti ohitse. 

Tämä penger oli pakko kuvata, näytti niin
kesäiseltä.

Upea aamu lauantaina.

Lissu haaveili uivansa...

.... vaan uskallus ei riittänyt.

Melojia tyynellä kelillä käy vähän kateeksi.

Mammatiikeri sen sijaan meni uimaan. Talviturkki on nyt
vaihdettu meillä molemmilla kesähepeniin.

Lauantain jälkiruoka, mansikoita ja kirsikoita torilta.
Poikien mielestä parasta kuitenkin oli kermavaahto!

Meidän pihapuuhun väsää tämä pieni orava pesää. Somaa.

Lomaviikon lopetukseksi nautimme sunnuntaina
terassilla vielä jäätelön kera loput mansikat ja kirsikat.
Tosi herkullista!