Kun kuukausi sitten varasimme pöydän tänne St Marie La Mer'ssä sijaitsevaan ravintolaan uudenvuoden vastaanottajaisiin, emme olisi voineet kuvitella itseämme halailemassa ja pussailemassa täysin vieraita ihmisiä keskiyöllä vuoden vaihtuessa. Niin kuitenkin kävi ja alkoholia ei kannata syyttää :D!
Ravintola oli melkein täynnä pelkästään ranskalaisia paikallisia asukkaita ja lomanviettäjiä. Olimme varmaan paikan ainoat ulkomaalaiset. Niinpä kun lähtölaskenta uuteen vuoteen alkoi, oli meidänkin hyvästeltävä jäyhä perisuomalainen pidättyvyytemme, sillä emme yksinkertaisesti voineet välttyä siltä kaikelta halailulta ja niiltä lukuisilta poskisuudelmilta! Kaikenlisäksi se oli hauskaa :)!
Niinkuin oli meidän koko iltammekin. Sen sijaan, että olisimme istuneet omassa kahden hengen pöydässämme, meidät laitettiin pitkään pöytään, jota täytettiin sitä mukaa, kun ihmisiä saapui. Istuimme suurinpiirtein keskellä kaikkea. Vasemmalla puolellani istu katalonialaisia kolme pariskuntaa ja oikealla puolellani istui Pariisista kotomaisemiin saapunut nuori pari. Muiden kanssa en vaihtanut tarkempia asuinpaikkatietoja :). Puhetta riitti niin, ettei viiniäkään oikein ennättänyt juoda, vaikka sitä oli kyllä tarjolla reilusti. Uusia pulloja kannettiin pöytiin sitä mukaa, kun entiset tyhjenivät.
Illan aluksi paljastin heti, että olemme suomalaisia, pahoitellen asiaankuuluvasti ranskan kielen taitoamme. Vastaanotto oli erittäin sydämellinen ja saimme heti kutsun tälle päivälle saapua vierailulle erään pariskunnan taloa katsomaan. Paljastin nimittäin sen, että olimme hakeneet taloa tältä seudulta, mutta en kertonut, että sopimus on tehty, koska sitähän ei ole vielä allekirjoitettu. Niinpä siis aiomme marssia tänään iltapäivällä vieraisille. Sanoinkin Reijolle, ettei heille tullut mieleenkään epäröidä vierailukutsun kanssa kuultuaan ulkomaalaisuudestamme. Olimmehan kuulleet juttuja siitä, etteivät kaikki halua vuokrata asuntojaan vierasmaalaisille. Päinvastoin, he olivat heti täysillä toivottamassa meitä tervetulleeksi asumaan paikkakunnalle.
Tässä kuvia eilen illan ateriasta, joka jälleen kerran ihastutti, mutta myös ahdistutti, vatsaa nimittäin. En käsitä, kuinka ihmiset pystyvät syömään yhden illan aikana noin paljon. Toki tämä kaikki tapahtui hitaasti, mutta kuvissa ei näy alkupaloja, jotka aperitiivin kanssa nautimme. Sinisimpukoita ja pieniä pizzapalasia tarjoiltiin kiertäviltä lautasilta ja ne ennättivät hävitä parempiin suihin ennen kameran esille ottamistani. Ateriointi alkoi siinä klo 21 maissa ja loppui vasta klo 01. MUTTA, pakko tunnustaa, että väsymyksen iskettyä pääruuan aikana, olisi mieli tehnyt jättää leikki kesken ja lähteä kotiin. Urheasti kuitenkin istuimme siihen saakka, että saimme jälkiruuan syötyä, jonka jälkeen oli hyvä soittaa taksi hakemaan meitä. Emme olleet silti ensimmäiset, jotka päättivät luovuttaa. Suurin osa porukasta jäi vielä tanssimaan ja saan ehkä tänään kuulla tuolta pariskunnalta, kuinka kauan meno jatkui yöllä.
Meillä on treffit klo 14, joten lisää raporttia myöhemmin.
Ravintola oli melkein täynnä pelkästään ranskalaisia paikallisia asukkaita ja lomanviettäjiä. Olimme varmaan paikan ainoat ulkomaalaiset. Niinpä kun lähtölaskenta uuteen vuoteen alkoi, oli meidänkin hyvästeltävä jäyhä perisuomalainen pidättyvyytemme, sillä emme yksinkertaisesti voineet välttyä siltä kaikelta halailulta ja niiltä lukuisilta poskisuudelmilta! Kaikenlisäksi se oli hauskaa :)!
Niinkuin oli meidän koko iltammekin. Sen sijaan, että olisimme istuneet omassa kahden hengen pöydässämme, meidät laitettiin pitkään pöytään, jota täytettiin sitä mukaa, kun ihmisiä saapui. Istuimme suurinpiirtein keskellä kaikkea. Vasemmalla puolellani istu katalonialaisia kolme pariskuntaa ja oikealla puolellani istui Pariisista kotomaisemiin saapunut nuori pari. Muiden kanssa en vaihtanut tarkempia asuinpaikkatietoja :). Puhetta riitti niin, ettei viiniäkään oikein ennättänyt juoda, vaikka sitä oli kyllä tarjolla reilusti. Uusia pulloja kannettiin pöytiin sitä mukaa, kun entiset tyhjenivät.
Illan aluksi paljastin heti, että olemme suomalaisia, pahoitellen asiaankuuluvasti ranskan kielen taitoamme. Vastaanotto oli erittäin sydämellinen ja saimme heti kutsun tälle päivälle saapua vierailulle erään pariskunnan taloa katsomaan. Paljastin nimittäin sen, että olimme hakeneet taloa tältä seudulta, mutta en kertonut, että sopimus on tehty, koska sitähän ei ole vielä allekirjoitettu. Niinpä siis aiomme marssia tänään iltapäivällä vieraisille. Sanoinkin Reijolle, ettei heille tullut mieleenkään epäröidä vierailukutsun kanssa kuultuaan ulkomaalaisuudestamme. Olimmehan kuulleet juttuja siitä, etteivät kaikki halua vuokrata asuntojaan vierasmaalaisille. Päinvastoin, he olivat heti täysillä toivottamassa meitä tervetulleeksi asumaan paikkakunnalle.
Tässä kuvia eilen illan ateriasta, joka jälleen kerran ihastutti, mutta myös ahdistutti, vatsaa nimittäin. En käsitä, kuinka ihmiset pystyvät syömään yhden illan aikana noin paljon. Toki tämä kaikki tapahtui hitaasti, mutta kuvissa ei näy alkupaloja, jotka aperitiivin kanssa nautimme. Sinisimpukoita ja pieniä pizzapalasia tarjoiltiin kiertäviltä lautasilta ja ne ennättivät hävitä parempiin suihin ennen kameran esille ottamistani. Ateriointi alkoi siinä klo 21 maissa ja loppui vasta klo 01. MUTTA, pakko tunnustaa, että väsymyksen iskettyä pääruuan aikana, olisi mieli tehnyt jättää leikki kesken ja lähteä kotiin. Urheasti kuitenkin istuimme siihen saakka, että saimme jälkiruuan syötyä, jonka jälkeen oli hyvä soittaa taksi hakemaan meitä. Emme olleet silti ensimmäiset, jotka päättivät luovuttaa. Suurin osa porukasta jäi vielä tanssimaan ja saan ehkä tänään kuulla tuolta pariskunnalta, kuinka kauan meno jatkui yöllä.
Meillä on treffit klo 14, joten lisää raporttia myöhemmin.
 |
| TRILOGIE DE TOAST ET FOIE GRAS, COMPOTÉE DE POIRE Ihana kolmen paahtoleivän ja hanhenmaksan trilogia, kuten annoksen nimi kuuluu. Valkoisesta moussesta vasemmalla en saanut selvää, mutta liittynee jotenkin myös hanhenmaksaan. Vierellä päärynäkompottia. Oikella alhaalla tuoretta hanhenmaksaa paistettuna ja ylhäällä oikealla sitä samaa pateena. |
 |
| NOIX DE ST JACQUES GRATINÉES DANS SA COQUILLE AVEC SON MEDAILLOIN DE LOTTE À LA CREME DE MUSCAT SUR FONDUE DE POIREAUX Kehno käännökseni: Pyhän Jaskan simpukoita (kampasimpukoita) kuoressaan gratinoituna purjofonduella ja lisänä madefilettä muscat-kastikkeella |
 |
| FILET DE BOEUF SAUCE AUX MORILLES FAGOT D'ASPERGUES ET FIGUES CONFITES Kehnosti kävi kuvaajalle jälleen... Tässä kaikki mitä annoksesta enää jäljellä. Lautasella oli melkoinen köntti häränlihaa sienikastikkeella, hillottuja viikunoita ja parsaa pekonikääressä. Tätä ennen tarjoiltiin väliruoka, jonka nimi oli hauskasti TROU CATALAN, katalonialainen reikä. Sen tehtävänä oli auttaa ruuansulatusta. |
 |
| ASSIETTE DE FROMAGES Ensimmäinen jälkiruoka, juustolautanen, brietä, vuohenjuustoa ja tuota kovaa juustoa, joka oikealla, en tunnistanut. |
 |
| DESSERT DE LA BONNE ANNÉE ET SON CAFÉ Toinen jälkiruoka, jonka jälkeen olisi tarjoiltu vielä kahvia. Sitä emme jaksaneet yksinkertaisesti enää odottaa ja juoda... Kotona olimme suurinpiirtein klo 01.30. En muista valvoneeni näin myöhään sitten pitkään aikaan. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti