Tänään olisi pitänyt olla lepopäivä, mutta kaikkea ei voi saada. Niinpä lähdimme 8.30 junalla Pariisiin, Suomen suurlähetystössä vierailemaan. Olin soittanut sinne perjantaina ja ilmoittanut tulostamme. Olimme klo 10 Gare de l'Est:llä, josta mukavuudenhaluisena jatkoimme matkantekoa taksilla. Aikataulumme oli tiukka, joten tällä kertaa emme jääneet ihailemaan katukahviloita tai muita Pariisin nähtävyyksiä. Suoritimme konsulaatissa vierailun ihanneajassa (alle tunti) ja ehdimme takaisin itäiselle juna-asemalle ennen junamme lähtöä. Oli mukavaa istua kupposelle espressoa ja katsella ihmisvilinää, kun ei itse enää tarvinnut osallistua siihen.
Palattuamme takaisin Etogesin linnaan oli vuorossa normikuviot. Koirat ulos, kevytlounas ja nukkumaan. Illan ohjelmaan kuului meillä vielä eläinlääkärissä käynti (liittyi Lissun juoksuun) ja illallinen paikallisessa pankissa :). Aivan kuten Turussa, on täälläkin entisöity pankkirakennus ravintolakäyttöön ja sinne suuntaamme tutustumaan. Koska uroksen omistaja halusi, että narttu täytyy testata terveeksi ennen rendez-vous'ta, olimme varanneet ajan paikalliselle klinikalle klo 18. Ihaillen katselin ja kuuntelin klinikan väen touhua, kun he ottivat täsmällisesti, mutta hämmästyneenä vastaan suomalaisia (niin kaukaa!) ja halusivat selvittää kanssamme tämän testivaatimuksen tosissaan. Ainut haitta oli se, ettei laboratorio voinut enää näin myöhään käsitellä näytettä, joten sain ajan heti aamuksi uudelleen. Ihmettelin vain sitä koko ajan, kuinka helppoa ajan saaminen tuntui olevan.
Koska eläinlääkärissä ei tarvinnut viettää enempää ehtoota, kävimme kaupassa hakemassa pakolliset eväät huomiselle ja vähän ekstraakin :). (juustoja tietty) Onneksi kuitenkin oli hiukan järkeä päässä ja muistimme, että "pankki" odottaa. Ravintola La Banquen sisustus oli joo ihan kiva, palvelu oli edellisiltaan verrattuna laimeaa ja ruoka "ihan hyvää". Oli ehkä jälleen "ulkona syömis"-väsymystä? Mutta selviyidyimme kunnialla ja poistuimme helpottuneina linnan kummituksen luo. Unta ei tarvinnut kauaa odottaa (kiitos lääkityksen!) ja edessä kangasteli aamun eläinlääkärikäynti sekä reissun jatkuminen Luxemburgiin, pikkuvaltioon, jossa emme olleet vielä koskaan aiemmin käyneet. Reissusuunnitelmakin loppumatkan osalle alkoi tänään hiukan selkiintyä alun hämmennyksen jälkeen ja nyt monsieur R:n asenne muutokseeen on jo kohdillaan :). Tulllaan siis takaisin Suomeen, kun ennätetään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti