Tehdessäni näin jälkeenpäin näitä päivityksiä, laitaan vaan valokuvia katseltavaksi. En missään nimessä enää muista tapahtumia kovin tarkkaan, ellei jotakin erikoista ole sattunut. Joten katselkaa nyt valokuvia ja kuvitelkaa loput.
sunnuntai 24. helmikuuta 2019
sunnuntai 17. helmikuuta 2019
Viikko 7, vaelluksia ja fysioterapiaa
Vaikka sairastelu on taakse jäänyttä, maistuu silti herkut. Tässä mansikoita, kiiviä ja appelsiinia. |
Kävin vaellusseuran kanssa lähiympäristössä kävelyllä. |
Canigou valvoo taustalla lumihuippuineen. |
Tässä sama Canigou, mutta kauempana vaelluksella seuraavana päivänä. Oli muuten paluun jälkeen ensimmäinen vaellus ja samalla kevätkauden avausreissu mulle. |
Sää oli mitä upein. Matkaa saimme tehdä tuulettomassa ja lämpimässä kelissä. T-paitaa en ollut uskaltanut laittaa jälkitautien pelossa vielä päälle, joten tuli hiki! |
On se vaan komea. |
Välillä viinipellonlaitaa. |
Täällä kävimme vierailulla ja söimme linnan puistossa eväät. |
Osa porukasta, kuten minä, olimme jo aiemmin käyneet täällä, joten lepäilimme ja juttelimme sillä aikaa, kun muut tutustuivat linnaan ja sen viinikellariin. |
Sitten välillä marssimme tien laitaa kuin köyhän talon porsaat, peräkanaa. |
Harvemmin olen omaa kuvaani blogiin laittanut, mutta nyt iski hetkellinen mielenheikkous. |
Ensin rinnettä ylös ja sitten taas alas. |
Vasemman käden lapa on kiukutellut ja se on heijastunut koko käsivarteen. Tässä fysioterapeutin kanssa jumpassa. |
Kävelymaisemat eivät ole hassummat! Vai mitä? |
Tunnisteet:
Canigou,
chateau de caladroy,
fysioterapia,
hedelmäsalaatti,
Nefiach,
rando santé,
vaellus
sunnuntai 10. helmikuuta 2019
Viikko 6, monenlaista juhlaa
Aurinko nousee jo 7:45! |
Päivän pituus on noin 11 ja puoli tuntia, uskomatonta! |
Tässä kiivejä jäljellä, niitä pomin silloin lokakuun loppupuolella. |
Aina vain yhtä herkullisia uunijuureksia. |
Lissun synttäreille tein kakkua. |
Lupasin tehdä kermakakkua, sitä harvemmin saa täällä. |
Synttäribileisiin osallistui rouva Simpukka puolisoineen, alkuruokana meillä sopivasti kampasimpukkaa. |
Pääruuaksi Reijo savusti ahventa. |
Ja, tietysti nam, uunijuureksia. |
Kakku kuvattu, kunhan ensin saatu synttärisankarille ja äidilleen pienet palaset leikattua. |
Ai kun oli hyvää, sanoo synttärisankari ja muisti vielä seuraavanakin päivänä kysellä, jos saisi kakkua lisää. |
Lisko hereillä jo, sillä päivä oli todella lämmin. |
Toisissa juhlissa kävimme ravintolassa syömässä. Mulla tonnikalaa ja tomaattia. |
Toisilla rouvilla alkuun salaattia. |
Reijo sai herkutella parsalla! |
Rouvat ottivat molemmat lohta pääruuaksi. Oli kuulemma hyvää. |
Kuten kuvasta näkyy, myös paella merenelävistä maistui meille. |
Reijo uhrautui ottamaan kanssani äyriäispaellaa. Herkullista. |
Tätä ei ole vaikea arvata, kenen jälkiruoka on kyseessä. |
Minä otin appelsiinitorttua. |
Toinen vieraanamme olleista rouvista otti erikoista jälkiruokaa, jossa oli paahtovanukasta ja tuoretta ananasta. |
Toinen nautti sorbettia. |
Lisää savukalaa, tällä kertaa kultaotsaahventa. |
Sitten opeteltiin putsaamaan kalamaria. Ei ollut vaikeaa. |
Reijo ilahtui, kun sai kalamaria au naturel. |
Mun annoksessa on sentään sitruunapippuria. |
Komeita artisokkia Espanjasta. Näitä saa pian myös tästä aivan lähiseudulta. Paikalliset artisokat olivat vielä kovin pieniä. |
Sunnuntaina oli vaelluskerhon perinteiset juhlat. Alsassilaista ruokaa, hapankaalia, makkaraa ja possun potkaa, Se tarjoiltiin oluen kanssa. |
Tunnisteet:
artisokka,
auringonnousu,
koirat,
savustettu kala,
SImpukka,
synttärit,
täytekakku
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)