keskiviikko 30. marraskuuta 2016

Vaelluksella viinialueen keskellä Mauryssa

Sunnuntain vaelluksesta juuri toivuttuani päätin lähteä keskiviikkona uudelleen, koska olosuhteet olisivat mitä mainioimmat ulkoiluun. Moni muukin oli ilmeisesti ajatellut samaa, sillä meitä oli reilu 30 henkilöä lähdössä helpohkolle 12 kilometrin reitille. Nousua ei paljoa 300 metriä enempää, joten tällä kertaa reisilihakset huokaisevat helpotuksesta.

Aamulla lämpötila oli kotoa lähtiessä 9 astetta ja vuoristoon saavuttuamme se laski 6 asteeseen. Aurinko lämmitti valtavasti, eikä tuulta ollut lainkaan. Huimimmat meistä heittäytyivät jo aamupäivän aikana t-paitasilleen.

Kävelimme viinitiluksien (linkki) keskellä ja ei voinut muuta kuin ihastella laakson rinteissä suojaisissa paikoissa sijaitsevia peltoja. Vuoret tuntuivat ympäröivän joka puolelta aluetta. Viiniköynnöksistä olivat suurimmaksi osaksi lehdet jo pudonneet, mutta vielä löytyi makeita rypäleitä syötäväksi sieltä täältä.

Viiden tunnin reippailun ja parinsadan valokuvan jälkeen olo oli todella tyytyväinen. Pääsette nyt mukaamme viinitiluksille näiden kuvien avulla.

Autot jäivät kylän parkkipaikalle ja iloinen lauma lähti kohti
viljelmiä.

Näissä oli vielä lehdet tallella.

Mahtavan kokoinen laakso kasvattaa viiniä.

Käyn viinipellon laitaa...

Traktoreille ja muille ajoneuvoille oli rakennettu tieverkosto.

Makea rypäle.

Näitä köynnöksiä ei vielä oltu leikattu.

Peltoja riittää.




Cucugnanin kylässä sijaitseva linna näkyy tuolla ylhäällä.



Metsämiehet olivat taasen jahdissa.

Château de Quéribus (linkki)




Tässä taasen päivän jälkiruokavalikoima. Suklaamousseeta
ei näkynyt...










Melkoisen kokoiset marjat tässä katajassa.

Linnan historiaa.


Sanojen alkuperiä on tässä selvitetty.



Viimeinen mäki, pian olemme takaisin kylässä.

Tuolla kylä näkyykin jo.


Ihanan väriset ovet ja ikkunaluukut!

Olipas vaikuttava maalaus.

Ei hassumpi tämäkään!



Muuli vasta taidokkaasti on maalattu.

Jotenkin tähän on saatu syvyyttä aikaan,
että kauempaa katsellessa luulisi olevan
oikean.

Lopuksi seinään maalattu kyltti paljastaakin, että meitä
on harhautettu! Olivat kyllä hienosti tehtyjä. Tämäkin kyltti
tulee suorastaan seinästä ulos. (linkki)

sunnuntai 27. marraskuuta 2016

Vaelluksella "muulipolulla" Molitg les Bainsissa

Kuten eilen kirjoitin alkoi illalla satamaan vettä. Sitä kesti koko yön ja ukkonenkin jyrähteli jonkun aikaa. Aamulla sää oli harmaa, mutta sateesta ei ollut enää tietoakaan. Niinpä sitten jokainen mielessänsä käy sen kamppailun, lähteäkö vaellukselle vai jäädä kotiin. Joskushan tämä taistelu ehkäistään vetäjän peruessa edellisenä iltana koko reissun sääoloihin vedoten, mutta sellaista sähköpostia emme olleet saaneet vielä aamuun mennessä. Meitä oli sen vuoksi aamulla vain viisi henkilöä, joiden usko oli riittänyt repun pakkaamiseen ja lähtemiseen.

Päivän saldo oli positiivinen. Huikean kirkas auringonpaiste onnitteli meitä valinnastamme ja toivotti meidät tervetulleeksi nauttimaan uskomattoman upeista maisemista. Mukavalta tuntui myös kavereiden kanssa jutustelu ja mäkien kapuaminen sujui suorastaan helposti. Kuin taikaiskusta puolen päivän jälkeen taivas vetäytyi pilveen sääennustuksen mukaisesti, vettä ei kuitenkaan satanut ja iltapäivällä kahden maissa olimme takaisin autolla, iloisina ja hyvillä mielin. Päivän urakka oli tehty. Koska kuvia on paljon, en käy kommentoimaan kaikkia kuvia. Nauttikaahan maisemista!




Canigoun päällä lunta.








Metsästäjä jahtaamassa villisikoja.

Toinen passissa tuolla kiven päällä.

Kolmas seisoo tällä puolen rinnettä kivellä.




Villiska on jättänyt hampaanjälkensä puun kylkeen.






Sieni!

Pilvisyys hiipii hiljalleen.






Toinen pikkusieni.






Mistelihän se siinä, en ottanut jouluksi oksaa mukaan.

Mun eväät pussikeiton kanssa. En jaksanut syödä patongin
puolikasta kokonaan, kyllä se sen verran tukeva oli.

Viiden hengen ryhmän kanssa jälkiruokavalikoima näytti tältä.

Ystäväni sanoi, että tämä on suklaamoussea, hmm, mikä ettei?

Näitä toiset luulivat kantarelleiksi. Sanoin, että eipäs olekaan.





Tuonne kylään jätimme automme.




Tuikean näköinen tuijotus.

Lepo.

Komeat sarvet.

Kaki-puussa vielä hedelmiä.

Oliiveja.

Omenia tässä puussa.





Perillä kylässä.