sunnuntai 25. maaliskuuta 2018

Viikko 12, viimehetken kiireitä

Tämä viimenen kokonainen viikko ennen lähtöä oli yhtä juoksua. Juhlimme Reijon kanssa 9-vuotis häättömyyspäivää, mulla oli jalkahoitaja ja illallinen ystäväni kanssa, koirilla oli parturi, minkä lisäksi kävimme ystävämme kera vielä syömässä yhtenä iltana. Kaiken tämän ohella viimeistelimme pahvilaatikoita muuttokuntoon ja veimme ne tilapäisvarastoon kesäksi odottamaan paluutamme sekä kävimme koirien kanssa lenkkeilemässä erilaisissa maisemissa.


Maanantaina oli sateen uhkaa juuri ennen syömään lähtöä,
mutta ehdimme juuri ravintolaan, ennekuin sadekuuro ropisi
katolla. 

Meidän kantapaikkamme tällä kylällä, ravintola L'Entrepot.

Yhteinen alkuruoka, pesuvadillinen salaattia merenelävillä.

Tänään vuorossa jälleen lihaa kummallakin. Minun "pieni"
annokseni olisi riittänyt molemmille. En todellakaan jaksanut
syödä kaikkea. Monsieur auttoi minua urhoollisesti.

Tässä Reijon oma annos, ankan sydämiä vartaassa,

Jälkiruokaa jaksaa aina! Reijon vakiojälkkäri.
Bras de gitan.

Merkkipäivämme oli kivasti huomioitu.

Canet'n hiekkarannalla oli autiota tuulisena päivänä.

Meidän likkoja ei tuuli haitannut. Tässä kuva vielä ennen
parturoinita, jonka suoritti meille uusi tuttavuus.

Ensimmäistä kertaa ikinä löysimme henkilön, joka suostui
leikkaamaan collien turkkia. Olimme tyytyväisiä! Toivottavasti likatkin
arvostaa lopputulosta. Uudet kesämekot ovat kevyempiä  kantaa!

Ystävän kanssa syömässä aasialaisessa ravintolassa.

Kävelyllä ihanien hedelmätarhojen keskellä, voi vain arvailla,
mitä hedelmäpuita nämä ovat, sillä tietämys on kovin kehno!

Lähikuvausta. Kimalaiset pörräsivät pölytyspuuhissa,
melkoinen luonnon sinfonia. Aprikoosia tai nektariinia veikkaan.

Nämä me tiedämme, ovat viikunapuita.

Uusi asutusalue tuolla kaukana. Saa nähdä, mitä tälle tyhjälle
tontille ilmestyy, lisää taloja?

Lisää hedelmäpuita.

Mahtuipa viininviljelystäkin joukkoon.

Ekstempore-aperitiivilla lähiravintolassa.

Reijo sai kaverin omistajan koirasta.

Kotikadusta vielä viimeisiä kuvia.

Ennätin leipoa ystävälle jälkiruoaksi mokkapaloja.

sunnuntai 18. maaliskuuta 2018

Viikko 11, monenlaista puuhaa

Tälle viikolle on mahtunut toimintaa, verotoimistoa, eläin- ja ihmislääkäriä, ystävien kanssa ruokailua sekä Espanjassa poikkeamista! Onneksi kuitenkin olemme ennättäneet nauttia myös terassilla istumisesta, mikä on erittäin tärkeä osa valohoitoa.

Mustekalarenkaat TAAS. Jumituttiin tähän herkkuun!

Espanjan puolella ruokailemassa seisovasta pöydästä.

Kalatiski Espanjassa.

Kalojen kilohinnat ovat uskomattoman alhaiset!

Emme pelkästään ihailleet runsasta valikoimaa, vaan
ostimme mukaan lisää syötävää!

Emme voi olla ihastelematta meidän lenkkimaisemia!
Kerta toisensa jälkeen aina yhtä kiehtovaa!

Takki oli liikaa jopa monsieurille, joka on normaalisti vilukissa.

Tässä päivän menun pääruoka.

Alkuruuaksi pala piirakkaa.

Pöytä on katettu!

Aperitiivia à la Nadine.

Melkoisen kokoiset annokset kalaa!!!
Vieraamme jaksoivat syödä kaiken, minä jätin seuraavaan
kertaan puolet kalasta. Hyvää oli!

sunnuntai 11. maaliskuuta 2018

Viikko 10, arkea ja pakkaushommia

Niin se vaan sujahti Suomessa melkein viisi viikkoa, joista suurimman osan olin kipeänä ja toipilaana. Ei mennyt aivan, kuten olin suunnitellut!

Palattuani Ranskaan, alkoi muutto- ja pakkaushommat, sillä tämä oli viimeinen kausi, jonka vietimme tässä talossa. Olemme vuokranneet ensi syksylle toisen talon samasta kylästä tosin.

Maaliskuu hujahtaa nopeasti, sillä kaikenlaista puuhaa löytyy. Niin kiire ei kuitenkaan ole ollut, ettei  ehtisi ystäviä ja kavereita tavata! Simpukka puolisoineen piipahti vielä vaihtamassa viime hetken kuulumisia ja jälleen yksi kesäinen päivä kului rattoisasti syöden ja korttia pelaten!


Aamulämpötila.

Mitäs me lihansyöjät!

Välillä kalansyöjät haluavat LIHAA!

Marketin kalatiskillä.

Kaikenlaista kalaa tarjolla.

Äyriäisiä ja kotiloita voi helposti ostaa tuoreena.

Tässä savustettu maistiainen ystävillemme.

Mustekalarenkaat sopivat vallan mainiosti aperitiiviksi, nam!

Simpukan vieraillessa aurinkoinen sää mahdollisti meidän
terassiruokailun. Monensorttista naposteltavaa seurustelun
lomassa. Ja cavaa tietetnkin juotavana!

Savustettua kalaa ja uuniperunaa pääruokana.

Väliin mahtui pilvisiäkin päiviä ja jopa näin synkkiä maisemia,
mutta sadetta ei vain kuulunut.