Aamulla olimme molemmat ihmeissämme, sillä Reijon kännykkä ei ollut hälyttänyt, vaan simahtanut yöllä ja näin ollen olimme molemmat vahingossa nukkuneet klo 8 saakka. Onneksi se ei haitannut, koska olimmehan jo tuumanneet lähtevämme liikkeelle myöhemmin, vasta klo 10 aikaan. Kevyt aamupala, kahvia ja hedelmiä, sitten auton pakkaus ja vuokraemännän lyhyt hyvästely, jonka jälkeen pääsimme taasen tien päälle. Olin hieman ollut huolissani koirien yksinolosta edellisenä iltana, mutta emäntämme vakuutti, ettei yläkerrasta ollut kuulunut pihaustakaan. Hyvä niin.
Jouduimme ajelemaan takaisin melkein samaa tietä, kuin olimme tänne tulleetkin, mutta sumun ja harmaan sään vallitessa ei se haitannut lainkaan. En olut järin innostunut valokuvaamaan yhtään mitään, koska tuulilasin läpi näkyvyys sumun ja tihkun vuoksi oli onneton. Saavuimme perille Genkiin ihan mukavasti puolen päivän maissa ja ihmeeksemme saimme hotellihuoneenkin samantein. Hotellin vastapäätä olevassa ostoskeskuksessa oli juuri ulkopuolen saneeraus käynnissä ja toivoin, ettemme saisi huonetta kadulle päin, koska sitä porausta ei olisi kiva kuunnella ja unesta olisi turha edes haaveilla.
Tosi kiva ylläri olikin se, että saimme juuri uudistetun huoneen kadulle päin, jonne ei kuulunut vastapäisen rakennustyömaan melu olleenkaan. Ainut vaan, että samassa kerroksessa jatkui huoneiden remontointi siten, että poraus kuuluikin hotellin sisältä. Apua. Tutkin saamaamme hotellikorttia ja huomasin, että meille oli merkitty vain yksi yö sen kahden sijaan, jonka olimme suunnitelleet täällä viipyvämme. Eikun alas vastaanottoon asiaa selvittämään. Virkailija sanoi, että emme voi jäädäkään siihen huoneeseen, koska hän oli tehnyt virheen ja siksipä jouduimme muuttamaan kimpsumme kerrosta ylemmäs. Huone oli tällä kertaa myös aivan uusi ja sijaitsi puistoon päin, jippii, mutta aivan viereisessä huoneessa porattiin. Hermo oli mennä samantein, sillä juuri tuo poraamisen ääni on sellainen, mitä en kestä millään kuulla, enkä todellakaan voinut kuvitella nukkuvani tässä melussa. Olimme sopineet poikkeavamme kahville heti saavuttuamme ja niinpä suunnistimme ostoskeskukseen pakoon tätä kaikkea remonttia.
En voinut olla sanomatta vastaanottovirkailijalle, että mistään tällaisesta remontista ei ollut mainintaa huonetta varattaessa. Kiukutti tasan sen verran moinen meteli! Kerroin, että itselle on vaikea sietää tuota melua ja että koiratkaan eivät juuri siitä nauti, sillä hän oli juuri veloittanut koirista 15 e/vrk/ koira. (hävytöntä!) Hän soitti siitä paikasta jonnekin ja sai tietää, että remonttimiehet lopettaisivat klo 16 työt ja aloittaisivat vasta maanantaina aamuna uudelleen. Silloin olisimme jo siis poissa täältä. Totesin kestäväni sen ja olin suuresti helpottunut, ettei koko viikonloppua tarvitse kärsiä.
Ostoskeskuksessa istuimme syömässä ja kahvilla jonkun aikaa ja sitten kuljeskelimme shoppailemassa, kunnes päätimme palata takaisin koirien luo hotelliin. Ihme ja kumma klo 14 meteli oli jo loppu, eikä siitä tarvinnut enää kuulla pihaustakaan, joten päikkärit onnistuivat erinomaisesti. Meillä oli varattuna aika eläinlääkäriin klo 17.30, koska Lissulta oli syytä testata progesteroni-arvo ihan oman mielenrauhan turvaamiseksi. Oli vasta viides päivä menossa juoksun alusta, mutta koska en voinut olla siitä aivan varma, oli parempi ottaa verikoe ennen viikonloppua. Se sujuikin ihan hyvin, sitten kun pääsimme tutkimushuoneeseen. Eläinlääkäri oli myöhässä n. 45 min., mutta hän sai sen anteeksi, sillä hän oli todella miellyttävä ja auttavainen. Samalla Lissu sai tavata paikallisia koiria vastaanottohuoneessa. Bulmastiffi, amerikancockerspanieli, bullterrieri sekä yksi monirotuinen koira odottelivat omistajineen kanssamme samassa tilassa. Oli aika tiivis tunnelma :).
Eläinlääkärireissun jälkeen palasimme hotelliin vähäksi aikaa lepäilemään ja koska olimme syöneet jo päivällä, nautimme kevyttä iltapalaa :). Tuntui mukavalta vain loikoilla! Myöhemmin olisi vuorossa koirien kanssa iltalenkki läheisessä puistossa ja testituloksen jännittäminen, sillä sieltä laboratoriosta lupailivat soittaa vielä samana iltana testin valmistuttua. Tosi hyvää palvelua! Puistossa oli miellyttävä kävellä, valaistu tie eikä muuta liikennettä, suorastaan ylellistä näissä kaupunkimaisemissa. Klo 21.30 soi puhelin ja sain kuulla, ettei vielä ole mitään kiirettä sulhon luo. Ainut vain, että se merkitsee kenties sitä, että joudumme odottelemaan vielä ensi viikonlopun täällä. Mutta varmuuden aikataulusta saamme ensi viikolla uudella verikokeella, joten on vaan kärsivällisesti odoteltava. Kun kerran on tähän leikkiin ryhdytty, seuraukset on sitten kestettävä :).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti