KESKIVIIKKO, Urspelt, Luxemburg

Onneksi huoneemme oli lämmin, sillä ulkona oli aamulla kostean kylmä ilma ja lämpötila lähellä nollaa. Hurgghh! Ihanaa oli mennä rauhassa aamiaisella ja miettiä, mitäs sitten tänään tekisimme. Olin eilen illalla bongannut vastaanotosta saunalista, johon asiakkaat saivat varata haluamansa vuoron. Ilman suurempia empimisiä lisäsin meidänkin huoneen numeron listalle, joten ennen illalliselle menoa pääsemme tänään saunaan. 

Päädyimme valitsemaan ympäristöön tutustumisen koirien ehdolla lenkkipolulle kaiken sen lähiympäristön kaupunkien tutustumisen sijaan. Itsestäkin tuntui miellyttävältä lähteä kunnon lenkille. Ongelmaksi muodostui vain lenkkipolun puuttuminen. Mäkien rinteet olivat peltoa ja tienvarsilla ei juuri näkynyt kävelyteitä. Tuli mieleen Liechtenstein, jossa piti ajaa autolla, jos halusi lenkkipolulle. Onneksemme vaisto ohjasi meidät peltojen keskellä kulkevalle tielle, joka oli mitä ilmeisemmin rakennettu maatalouskoneita varten. Hyvä niin, sillä näitä teitä riiitti meille tunnin verran tallattavaksi, eikä muusta liikenteestä ollut tietoakaan, ikäänkuin olisi ollut yksityinen kävelytie. Saimme myös pitää koiria vapaana, kun keksimme päästää ne tyhjälle karjan laitumelle. Siitäkös ilo alkoi, vapaudesta nautittiin täysin rinnoin.

Iltapäivä sujui sukkelaan ja pian huomasin, että saunavuoromme alkaisi. Tosi mukavaa päästä kolmen kuukauden tauon jälkeen kokeilemaan, millainen sauna täältä löytyisi. Otin sinne jopa kameran mukaan, jotta saamme todisteita :D! Löylyä oli riittävästi ja hiki tuli alalauteillakin (ylälauteita ei ollut), todella positiivinen kokemus! Saunan jälkeen oli pikainen jäähdyttely ennen illalliselle menoa, koirille ruuat ja eikun menoksi.

Ravintola sijaitsi jälleen pihan toisella puolella, joten ihmeemmin ei tarvinnut pukeutua. Sisustus oli erittäin moderni ja pöytämme sijaitsi keskellä salia (kääk!). Valitsemme usein nurkkapöydän, sillä häiriöherkkyyteni vuoksi minulle on parempi, jos katselen seinää päin. Mutta eiköhän tästä selvittäisi. Ruokalistalla oli monenlaista vaihtoehtoa, päädyin valitsemaan tänään äyriäisiä alkuruuaksi, ankkaa pääruuaksi ja hedelmäsalaattia jälkkäriksi. Reijo otti mielenkiintoisen alkuruuan: hyydytettyä kanamunaa sienikastikkella, pääruuaksi hän valitsi kukonpoikaa ja jälkiruuaksi, mitäs muutakaan kuin, suklaata! Ruoka oli ERINOMAISTA, palvelu ystävällistä, vatsa ei onneksi pahemmin kärsinyt, vaikka läheltä liippasi :) ja jotenkuten pärjäsimme keskellä salia sijaitsevassa pöydässä, olimme siis jälleen melko onnekkaita. Siis yhtä hienoa kokemusta rikkaampana poistuimme nukkumaan, tosin tällä kertaa Reijo sai viedä likat iltapissalle.

Huomenna aamulla matka jatkuu Hollantiin, menemme tapaamaan Anitaa, joka on isäni serkku. Ja kyllä, illallisia lisää tiedossa, uuuuuhhh.