Viikko 41

MAANANTAI  meni levätessä.

TIISTAI oli touhua täynnä! Partureissa lähti omistajalta hiukset sekä koirilta ylimääräiset karvat. Nyt on taasen kevyempi olla meillä kaikilla. Ennätinpä poiketa vielä terveyskeskuksesta hakemassa lääkärintodistuksen vaellusseuraa varten.

KESKIVIIKKONA kävin vaelluksella ja ilta meni koomaillessa.

TORSTAINA sain Reijon houkuteltua jälleen pidemmille kävelyreissuille! Jalat ovat hyvin kestäneet, eikä kuumuuskaan ole meitä estänyt lähtemästä. Tässä olemme lähdössä naapurikyläämme syömään, rouvaTiikeri jäi edelleen kotiin.  

Lissu aina valmiina mukaan lähdössä.

Näkymä kotikadultamme.

Puiston läpi kävelyä alkumatkasta.

Kylän hevosfarmilla laskettiin pollet laitumelle.

Naapurikylän maisemia.

Mikä traktori!

Tänne terassille tiemme vei syömään.

Monsieurin chapeau siinä lepuuttaa.

Listalla kaksi täysin erilaista hampurilaista. Siinäpä
sitten meidän eväät tälle päivälle. Mulla sämpylän välissä
oli ankanrintaa.

Ja Reijolla Black Angus häränlihan lisäksi boudin noir-makkaraa.

Yhteinen jälkiruoka.

Hieno mosaiikkikoriste sisäänkäynnillä.

Föri se vaan täälläkin joella on, vaikkei uskoisi.

Tässä Förin käyttöohjeet.

Komea sirkka sattui keskellä tietä vastaan.

Kotilot tykkäsivät kovasti
tästä pylväästä.

Muutamia rannalla jopa aurinkoa ottamassa ja uimassa.

PERJANTAI meni ostoksilla sekä kotia laitellessa. Vihdoin kaikki tavarat ovat paikallaan. Kävimme lyhyellä kävelyllä iltapäivällä Lissun kanssa.

LAUANTAINA pidimme lepopäivän. Katsoimme vähän telkkaria ja istuskelimme ulkona.

Nyt on mukavaa olla varjossa kevyemmän turkin kanssa.

Iltapäivän rauhallinen hetki.

Reijon iso urakka, manteleiden kaiveleminen
kuorista irti.

Välillä kotiravintolassakin syömässä. Tällä kertaa tein kesäkurpitsasta
ja munakoisoista uunissa paistoksen. NAM.

SUNNUNTAINA suunnitelmana oli lähteä kävelyllä Agly-joen varteen ja sen jälkeen poiketa viikunoita ostamassa Saint Laurentin torilta. Sumu ei meitä estänyt, vaikka hiukan hidastikin vauhtia. Illalla leivoin kakun meidän maanantaiseen tapaamiseemme Simpukan ja puolisonsa kanssa. Toivon mukaan muistan ottaa kuvan valmiista kakusta!

Kotikadulla lähtiessä sumua.

Lenkkipaikalla lähtiessä sumua.

Torihulinan keskellä oli mukavan rauhallinen hetki ja aperitiivi
maistui.

Eipä kovin usein bernhardinkoiraa täällä näy.

Torilla oli taasen reilu sata kauppiasta.

Huomiselle Schwarzwaldin kakkua (linkki) varten pohja leivottu.