Minerven kylässä

Minerven kylä (linkki) sijaitsee Cevennesin ja Mustien vuorten välissä. Ymmärrän hyvin, kun se on joskus valittu Ranskan kauneimpien kylien joukkoon.

Autolla olisi kyllä päässyt kylään, mutta tiet olivat kovin kapeita.

Kovin oli takapihalla pudotusta.

Kylä kanjonissa.

Minerven kuuluisa silta.

Opastustaulu tornista, joka on jäänne visigoottien ajan (400-luvulla ) linnasta.

Tulimme kylään juuri lounasaikaan, jolloin hiljaista.

Kallio on muovautunut aikojen saatossa mielenkiintoisella tavalla.

Koristetynnyrit.

Täällä ei paljon autolla kuljeta.

Tuli jotenkin viime sunnuntain vaellus mieleen.

Ravintolan terassi tyhjillään, sesonki on ohi.

Kiva penger kivestä tossa vasemmalla yläkuvassa. Melkein kuin katto.

Tänään söimme täällä.

Ei ihan liikuntaesteisille suositella. Sisäänkäynti
oli haasteellista tervejalkaisillekin.

Terassilla tarjoilua myös kissoille.

Söpöt viinikarahvit!

Kerjääjäkatti. Osaa ne kissatkin!

Kenellehän nämä kilkattimet ovat kuuluneet?

Toinen katti kerjuureissulla,

Villisikapataa, SUPERNAM!

Reijolla kalastajan pannu.

Simpukan kalakeitto.

Ravintolan pieni sisätila.

Listalla oli vaihtoehtoja runsaasti ja pizzoille oli oma lista.

The silta.

Hui, kuvasin sillalta alaspäin. Reilu pudotus!

Soma pikkukylä.

Tuolla se linnan torni, joka on visigoottien ajalta.

Kaunis puisto.

Maasilta yli rotkon.

Jämerät seinämät rotkossa.

Melkoinen taidonnäyte on tuo silta!

Onkalo vai luonnonsilta?

Luonnonsiltoja on Minerven kylässä useampi.

Luonnonsilloista löysin kuvia tältä sivulta (linkki). Niihin emme ennättäneet tutustua paikan päällä tarkemmin.

Kaunis rotkomaisema.

Aurinko paistaa!

Majatalo.

Haasteellista on ollut kylän rakentaminen rotkon reunoille.

Kaunis piha.

Puutarha :).

Soma pikkukuja.

Minäpä esiinnyn, venyttelen ja haukottelen. Koko päivää ei ihan
jaksaisi nukkua.