Viikko 19, kesä on saapunut

Ihanan lämmin säärintama on saapunut Suomeen ilahduttamaan meitä auringon palvojia. Aurinkoa ja hellettä on luvattu lähipäiviksi ja talvivaatteet saa pakata jo odottamaan ensi talvea, luulen minä. 

Korvasieniä saatiin maistiasiksi, mustikat ja valkovuokot kukkivat, tuomi tuoksuu jo ja siitepöly aiheuttaa oireita allergikoille. Kesä tuli kuin varkain, ei varmaan kukaan ollut sitä odottanut tulevaksi näin kerta humauksella. Ihanaa, siis nautimme siitä.

Kaupungissa.

Korvasieniä tähyilemässä.

Kimalainen pörrää mustikan kukissa.

Tulossa hyvä mustikkavuosi, mikäli kukinnan määrää on uskominen.

Makkaranpaistoa kauniina kesäpäivänä.

Lissu tähyilee, jos saisi makkaraa.

Harakkalampi

Mikäpäs olisi lammella soudellessa. Venekin on varattu
matkailijoiden käyttöön.

Tässä on Suomen kesä. Aurinko, järvi ja koivu.

Aamukahvia odotellaan paikallisen leipomon terassilla.

Valkovuokot äitienpäivän aattona.

Outoa, kun illalla on vielä lämmin.

Mustaherukka kukkii takapihalla.

Koivu on saanut jo vihreän kesämekon.

Virallinen takapihapotretti koira-aitauksineen.

Saari nimeltään Eerikki.

Lissu nauttii aamulenkistä.

Alkaa olla jo kuuma.

Hauki kutemassa lähirannassa.

Kesäisiä maisemia.

Lintupariskunta aamu-uinnilla.

Blogin pitäjäkin molskautti äitienpäivän kunniaksi ja heitti
talviturkin vähän normaalia myöhemmin.

Uinnin jälkeen maistuu äitienpäiväkahvit.

Seuralaiset rannalla.

Äitienpäivälounas kotiterassilla, parsaa kantarellikastikkeella.

Uskottava se on! Kesä on saapunut.
Varjossa 25 astetta iltapäivällä.

Viikko 18, vappu tuli ja meni

Koska olimme juuri toipuneet viikonlopun vietosta Helsingssä, päätimme, ettei vappua juhlita meidän normaali perinteen mukaisesti brunssilla. Lisäksi vapun sää oli ankea tänäkin vuonna, joten jouti juhlat jättää tuonnemmaksi. Sen sijaan kävimme kävelyllä ja värkkäsin leipomuksiani. Riittävästi eksotiikkaa siinäkin.

Tuntuu ihanalta asua saaressa. Jokapuolella on vettä ja lokkien äänet kuuluvat kotoisasti ikkunan ollessa avoinna.  Merkillistä, miten sellaistakin kaipaa, kuten lokkien kirkunaa, jollei sitä kuulu.

Tutkailimme uusia maisemia piknikkejä varten ja sopivia rantoja uimiseen. Niitä löytyy tästä läheltä onneksemme helposti. Kunpa tulisi nyt vaan sellainen lämmin kesä!

Kaurapikkuleivät

Pellillinen pizzaa, josta ei täytettä puutu!

 Vappupäivän kävelyllä.

Paatti ja venevaja.

Jääpeitteestä ei vapun päivänä ollut enää kuin muisto vain.

Tällaista sohjoa löytyi vielä varjoisilta paikoilta.

Tänä keväänä en vielä  ole pulahtanut veteen.

Linnut pesäpuuhissaan ja reviirejään puolustaessaan pitävät
melkoista konserttia.

Suomi-maisema. Järvi, koivu ja sininen taivas.

Veneitä ei vielä ole laskettu vesille.

Hiekkaranta ja harvinaisen tyyni vedenpinta.

Täällä kelpaa meloa.

Pilvipeite repeilee.

Meidän lähimetsä ja sen mainiot rannat suorastaan
houkuttelevat piknikille. 

Tämäkin oikein Suomi-maisemaa.

Viikko 17, hurvittelua Helsingissä

Huhtikuun viimeinen viikko tuo jo lupauksen kesästä. Aurinkoinen, vaikka vähän viileä sää, sulattaa yhä suuremman alueen jääpeitettä ja pienentää lumikasoja olemattomiin.

Kävimme viikonloppuna juhlimassa Helsingissä. Olipas hauskaa olla turistina jälleen kaupungissa, joka tarjoaa monenlaista nähtävää ja koettavaa. Terassilla tarkeni istua, vaikka Helsingissä tuulee aina. Löysimme Kampista viihtyisän uuden tuttavuuden, ravintola Kairan, jonka terassilla auringossa viihdyimme hyvän tovin. Syömässä lauantai-iltana tietty poikkesimme tarkoin valitussa ravintolassa. Tällä kertaa se oli Töölössä sijaitseva ravintola Kuu. Opetimme naapuripöydässä istuville kiinalaistytöille suomea ja keskustelimme kaikesta maan ja taivaan väliltä. Vähäksi aikaa ravintolassa vierailukiintiö on tullut täyteen.

Paluumatkalla Helsingistä poikkesimme tietysti Heinolassa syömässä ravintola Heilassa, yksinkertaisesti siitä syystä, kun siellä ruoka on herkullista. Arki voi alkaa huomenna.

Vesi vapautuu jään kahleista.

Ensimmäiset joutsenet, jotka sain kuvaan. Toki niitä on
aiemmin mennyt äänekkäästi lentäen tästä yli usemapikin.

Aihetta juhlaan, cavayllätys hotellissa oli kiva!

Täällä terassilla olisi viihtynyt helposti pidempäänkin.

Hotellin parvekkeelta kuvattuna.

Heilan kuhaa kasviksilla.

Reijo otti broileria.

Viikko 16, kevät edistyy huimaa vauhtia

Suurin harppauksin edistyvä kevät saa askeleen nousemaan kevyemmin ja nauttimaan ulkoilusta sekä luonnon tarkkailusta. Lunta ei juuri enää ole ja jääpeite on ohentunut huomattavasti. 

Arki uudella paikkakunnalla muljahtelee päivä kerrallaan eteenpäin. Täällä on mukava odottaa kesää!

Viikko 15, mummina ja leipurina

Arki rullaa omalla painollaan. Mummin tehtävissä toimiminen on antoisaa puuhaa, eikä ajankulua huomaa lainkaan. Olemme saaneet nauttia auringosta, kevään edistymisestä ja ihan tavallisesta arjesta. Poikkesin tätini luona leipomassa hänen kauan kaivattua kotipullaansa. Nyt pitäisi vähäksi aikaa riittää kahvipullat.