4. reissupäivä, suuntana Saksa

Aamulla pääsimme vielä merenrantaan kävelylle ennen lähtöä ja harmittelin, etten ottanut uimavarusteita mukaan, olisi ollut mukavaa pulahtaa aaltoihin. Sää oli lämmin, eikä tuultakaan ollut haitaksi saakka. Koirat tykkäsivät aamukävelystä ja tanskalaisten koirien viestit luettiin huolella.

Polku kulki majapaikasta...

... merenrantaan.

Tie oli vedetty viivoittimella.

Aurinko ei ihan paista... vielä.

Laiturilla kaukana kaksi henkilöä menossa uimaan. *voihan kateus*

Simpukoita siroteltuna pitkin rantaa.

Tässä vähän enemmän simpukoita kasassa. Hajukin oli sen mukainen.

Melko tasan klo 8 starttasimme matkaan. Pilvinen sää oli oiva matkustamiseen, onneksemme ei satanut. Ajovuorollani ennätimme Rödbyn lauttasatamaan ja tuntui mukavalta päästä suoraan laivaan suurempia jonottamatta. Mikä tuuri! Laivalla joimme kahvit ja söimme voileivät, viinerin houkutukset pystyimme vastustamaan... Tällä kertaa kävimme poikkeuksellisesti ostamassa tuliaisia laivan kaupasta, vähän suklaata ja konjakkia. Saa nähdä, säilyvätkö tuliaiset koskematta perille saakka!

Tulossa Putgardenin satamaan.

Näkymä merelle.

Putgardenin satamaan tultuamme alkoi Reijon ajovuoro. Reitti kulki läpi harmaan ja sumuisen Pohjois-Saksan Hampurin ohi Heidenaun pikkukylään. Hotellimme oli kerrassaan viehättävä. Oikein perinteinen saksalainen sellainen. (linkki) 

Kävimme naapurikylässä Tostedtissa etsimässä aitoa saksalaista ruokaa ja löysimme melko sopivan vaihtoehdon (linkki) melko perinteisineen ja herkullisineen ruokineen. Jälleen kerran ruokailun jälkeen totesimme olleemme onnekkaita saadessamme maistella erilaisia makuja reissullamme.

Reijo söi alkuruuaksi kurpitsakeittoa, pääruokana kuhaa parsarisotolla sekä jälkiruokana tryffeliherkkuja. Minun alkuruokani oli paikallinen erikoisuus, jota Reijo tuumaili siskonmakkarakeitoksi ja sitä se hiukan muistuttikin, ainut vaan, että keitossani uiskenteli knöödeleiden lisäksi juustopaloja. Pääruuaksi valitsin riistaosastolta hirvensisäfilettä erinomaisella kaalilisäkkeellä ja jälkiruoaksi valitsin paahtovanukkaan, joka yllätti minut täysin. Olin asennoitunut saamaan "tavallisen" creme bruléen, mutta odottamatta edessäni oli sen suussasulava sukulainen :). Lisukkeena erillisestä kupista tarjotut kirsikat sekä suklaajäätelö olivat myös herkullisia, joskin tarpeettomia. Annokset olivat suuria ja palvelu oli luontevan ystävällistä. Kerrassaan mukava kokemus!

Reijon alkuruoka, kurpitsakeitto.

Mun alkuruoka, hochzeit-keitto. Mitä lieneekään...

Kuhaa parsarisotolla, nam.

Ei pahaa hirven sisäfilekään lisukkeineen! Kastike varsinkin
oli tod herkullinen.

Tryffelivalikoima.

Paahtovanukas oikealla, keskellä kirsikat ja vasemmalla suklaa-
jäätelö, naminami. Reilusti makiaa jälkkäriksi.

Lounaan jälkeen päivämme jatkui tavanomaiseen tapaan. Lepoa, kävelyä ja iltakaffet. Soittelin vielä Skypellä myöhään illalla Muuruvedelle reissukuulumisia. Huomenna matka jatkuu Pohjois-Hollantiin.