Aamulla laivassa herätys oli ankeasti klo 4.30. Olisi voinut olla vähän myöhemminkin, mutta oli miellyttävää syödä aamupalaa rauhassa. Koiria emme edes yrittäneet ulkoiluttaa laivan kannella, vaan päästyämme ajamaan laivasta ulos kuuden jälkeen Tukholmassa pysähdyimme ensimmäiselle huoltoasemalle tien E4/E 20 varrella, jossa olimme aiemminkin käyneet.
Likkasilla ei ollut ollenkaan mitään pissalle pääsyä vastaan ja ruotsalaiset hajutkin "suomennettiin" hartaudella. Pienen aamulenkin saimme tehdä harmaassa säässä aivan rauhassa, ketään emme nähneet kävelytien varrella vielä tuohon aikaan.
Matka jatkui pissatauon jälkeen ja reittikin jatkui pelkästään tienä E 4 etelän suuntaan, jota ajelin parisen tuntia omalla vuorollani Söderköpingiin saakka. Siellä pysähdyimme kaupungin infoparkkipaikalle ja nousimme ylös rinteeseen verryttelemään puutuneita jalkojamme. Mustikoita oli puskissa reippaasti vielä poimimatta ja Reijo sekä Lissu niitä maistelevatkin kilpaa.
Reijo hyppäsi auton rattiin vuorostaan tauon jälkeen ja ajoi Kalmariin saakka, jossa päätimme pitää lounastauon. Olipa kiva ajella eri reittiä vaihteeksi, matka sujui rattoisasti uusia maisemia katsellen.
Ajeltuamme ympäri kaupunkia pienen lenkin laitoimme auton parkkiin ja kävelimme lähellä näkyvään ravintolaan. Koimme suuren yllätyksen saavuttuamme Postgatan nimiseen ravintolaan. Upean yksinkertainen ja huoliteltu sisustus, miellyttävä palvelu sekä konstailematon ruokakonsepti takasivat meille suuren nautinnon. Suosittelen kaikille, jotka edes lähelläkään Kalmaria ikinä koskaan ajelevat, piipahtamaan lounaalla paikassa. On ehdottomasti käynnin arvoinen pidemmänkin matkan päästä!
Kalmarista majapaikkaan meillä oli reilun puolen tunnin matka sisältäen huiman sillan ylityskokemuksen Öölannin saarelle pääsemiseksi. Vau, ihan puristin rattia ylittäessämme siltaa, sen verran korkealla ajoin Reijon ihaillessa maisemia. Majapaikkamme on pieni, persoonallinen B&B Runstenin pikkukylässä. Talon puutarhassa päärynä- ja omenapuiden ympäröimänä viiniköynnöksen koristamana on pieni erillinen rakennus, jossa huoneemme sijaitsee. Täällä on rauhallista koirien sekä omistajien levätä. Jos malttavat...
Ilta sujuikin Borgholmaan ja sen ympäristöön tutustuessa. Aluksi suunnittelimme vain käväisevämme kaupassa, mutta kahvipaikkaa etsiessämme sopivasti eksyimme kauemmas kuin oli tarkoitus. Ruotsin kuningasperheen Sollidenin kesäpaikkaa emme ehtineet tutkia tarkemmin kaupunkiin tullessamme, sillä kahvihampaan ankara jomotus voitti huomiomme. Tulimme puolivahingossa kävelykadulle, josta löysimmekin mukavia vaihtoehtoja, ainut, että osa menisi kiinni klo 18, onneksi kuitenkin eräs konditoriakahvila oli auki puoli seitsemään.
Kaupunki olisi kesällä varmasti ihastuttava. Näin syksyn lehtien keskellä kahlatessa ja viiman puhaltaessa tuimasti sai vain aavistuksen siitä tunnelmasta, jonka turistivilinä ja auringon lämpö toisivat tähän saaren pohjoisosan pikku kaupunkiin.
Kahvilasta jatkoimme kävelykatua pitkin satamaan päin ja ihastelimme maisemia, vaikka kova tuuli ja viima hiukan laimensi intoamme. Kiersimme rantaa pitkin puoliympyrän ja suunnistimme takaisin autolle puolitoista tuntia myöhemmin. Ilta alkoi jo hämärtymään auringon laskettua klo 19.15. Tälle päivälle oli tarpeeksi ohjelmaa ja pituutta, suunta kohti majapaikkaamme ja unten maille.
Huomenna tutustumme koko saareen ja haluan vierailla aivan eteläkärjessä olevalla majakalla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti