keskiviikko 24. syyskuuta 2014

Éterville, toinen "vapaapäivä"

Olipas mielenkiintoista herätä vaille yhdeksän ja todeta, että on kuin onkin voinut nukkua näin pitkään! Suunnitelmissa oli lähteä tutkimaan Normandian maihinnousurannikkoa heti aamusta. Pikaisesti teimme suunnitelman ja kysyimme vielä varmuudeksi talon emännältä suositukset kohteista ennen matkaan lähtöä. Puolisen tuntia ajoa kuulosti mukavalta ja niinpä koirat vaan autoon aamupalan jälkeen ja menoksi.

Poikkesimme ensin Omaha Beachilla, jossa oli "jokunen" valkoinen risti rivissä muistona maihinnousun uhreista. Vaikka omakohtaisesti en voinut tuntea heitä, nousi silti suuri kunnioitus ja vähän pala kurkkuunkin katsellessa sekä hautausmaata että rannikkoa. Jälkeenpäin kävimme koirien kanssa kävelyllä rannalla ja juttelimme Reijon kanssa historian kulusta sekä tapahtumista. Inhoan sotaa!

Hautausmaalle menossa.

Sää oli tuulinen, mutta aurinko lämmitti onneksi.

Portaat alas Omaha Beachille.

Muutama risti rivissä amerikkalaisten hautausmaalla.

Maihinnousurannikon tapahtumat kesäkuun 6. 1944.

Muistomerkki.

Maihinnousurannikon amerikkalaisten hautausmaa. Portilla.
Ajelimme autolla rannikkoa pitkin, poikkesimme kahvilla Port en Bessin - Huppainissa ja kuten kunnon turistit ostimme postikortteja, calvadosta, camembertia sekä kauralastujen kaltaisia omenapikkuleipiä.

Rannikon pikkukylissä oli juhlavuoden tapahtumat huomioitu.

Joku oli maalannut lasiin kuvia taidokkaasti.


Turistikaupan tarjontaa.

Calvadokset rivissä. Ostimme vain pikkupullon.

Satamakahvilassa.
Hyvä me! Aurinko paistoi ja tuntui ihan lomafiilikseltä silti, vaikka mielessä kangerteli 70 vuoden takaiset tapahtumat.

Omaha Beach.

Hienot maisemat.

Nyt rannalla oli rauhallista.

Löysimme piikkilankaakin, mutta varmaankin laitettu pitämään
ei toivotut vierailijat poissa.


Riippuliitäjä harjoittelmassa, kertoi, että
tuuli on varsin oikullinen.
Ilta sujui rauhallissa merkeissä Nautimme isäntäperheemme kanssa ulkona aperitiivit ja keskustelimme mm. Suomesta ja Ranskasta.  (yllätys?) Meillä oli oikein hauskaa. Paitsi rouvatiikerillä, joka ei tykännyt yhtään isäntäperheen nuoresta Cavalier Kingcharlesinspanieluroksesta ja joutui sille irvisteltyään arestiin sisätiloihin :). Ehdin jopa kirjoittaa muutaman päivän osalta jääneet kirjoitukset blogiinkin :)! Huomenna matka jatkuu kohti Biarritzia, välietappina Saint-Germier, Poitou-Charentes.

Hiljainen hetki Omaha Beachilla.

Vieras kysyy, saako tulla sisään.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti