lauantai 2. marraskuuta 2013

Fehmarn-Melsungen, 470 km

Herätys klo 6 ja tihkusateessa koirien kanssa ulos. Tavaroiden lastaus autoon muodostaa yllättäen suuren ruljanssin joka päivä. 2 läppärireppua, 2 vaatekassia, koirien ruuat ja pedit sekä autoon otettava eväskassi, näitä kun rahtaa edestakaisin, tulee välillä mieleen, jos vaikka pärjäisi pienemmällä varustuksella.

Aamupala alkoi vasta klo 8, joten matkaan pääsimme 8.40. Suuntana etelä ja Saksan baanat auki :). Reijo ei ollut ajellut aiemmin Saksan moottoriteillä, joten hän odotti innoissaan kokemusta. Sateinen sää hillitsi hiukan kaasujalkaa, sekä kaikki ne lukuisat tietyöt, joita matkamme varrella oli menossa. Kuljettaja pääsi kuitenkin vähän testaamaan, miltä tuntuu ajaa ilman nopeusrajoitusta. Leikin jälleen kartanlukijaa vähän aikaa, paljoa ei tarvinnut navigaattoria, sillä koko ajan ajelimme vain moottoriteitä.

Pidimme jälleen pari paussia satunnaisesti, kun tuntui, että alkaa väsyttämään. Juuri ennen perille pääsyä juutuimme kolarin aiheuttamaan ruuhkaan puoleksitoista tunniksi. Vähän harmitti, kun tällä kertaa en ollut tehnyt eväitä :(. Hotellin vastaanotossa kuulimme, että tällaisia kolareita sattuu "joka päivä". Hmm, mitalilla on siis kääntöpuolensa. Jos saa ajaa ilman rajoituksia, vaatii se myös oman hintansa.

Ruokaa oli saatava ennen päiväunia, vaikka kellon kanssa kilpaa mentiinkin. Tiedossa on, että ennen klo 15 on päästävä nukkumaan, mutta toisaalta nälkäisenä ei tule uni, joten kompromisseja on tehtävä, kun ei ole osannut varautua. (kolarin aiheuttama odotus ilman eväitä)
Löysimme mukavan lettupaikan, jossa söimme pikaisesti herkulliset suolaiset crepit, kysyimme samalla kaupan aukioloa, sillä oli pyhäpäivä. Onneksi löytyi Lidlin lisäksi toinenkin kauppa, jonne päivälevon jälkeen voisi suunnistaa.

Kello oli jo yli neljän, mutta sain kuitenkin lepäiltyä hetken, vaikka uni ei tullutkaan. Sanoin Reijolle, etten jaksaisi tänään lähteä syömään illalla mihinkään, osaltaan lettupaikassa vierailu helpotti päätöksen tekemistä, mutta myöskin se, että väsymys oli valtava. Kaupassa ostimme valmissalaatit, joilla pärjäsi helposti yhden illan verran. Ostin myöskin evästarpeita huomiselle varmuuden vuoksi.

Koirillakin oli varmasti erittäin tylsä päivä, koska autossa olo ruuhkassa kysyy varmasti niidenkin hermoja, kuten ihmistenkin. onneksi ei sentään ollut kuuma päivä! Hotellissa sai taas nukkua kunnolla, vaikka Lissu pitikin vähän vahtia naapurihuoneen lasten melskatessa.

Mäkistä maastoa ja runsaasti pilviä, siinä tämän päivän reissun teema.

Alamäki...ylämäki...alamäki

Moottoritietä riittää.

Uskomatonta, mutta totta, Wolkkarihan se siinä.

Jonotusta onnettomuuden vuoksi.

Hienoja maisemia sateesta huolimatta.

Perillä ollaan jo -melkein.

Huoneemme Melsungenissa.

Ei ihan paras kuva, mutta 7 astetta näyttää olevan, onneksi plussaa!

Reijon kokeilu päästellä ilman nopeusrajoituksia ylsi 153 km/h.
Kova tuuli hillitsi kaasujalkaa.

Nälkä oli kova, onneksi löytyi lettupaikka, nam.

Reijon vegeversio.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti