Viikon varrelta

Viikko toisen perään aika kuluu ja vuosi lähestyy loppuaan. Nyt tuntuu aivan ihmeelliseltä, että pian on joulu. Tekemistä on kasaantunut erilaisten tapahtumien ja ystävien lähestyvien lomalle lähtöjen vuoksi juuri näille viimeisille viikoille ennen joulua. Jälleen kerran!

Sunnuntaina kävimme avoimien ovien päivillä viinikellarissa Caramanyssa, noin tunnin ajomatkan päässä kotoa. Mielenkiintoinen tapahtuma, jossa sai ostaa maistelemaansa viiniä. Otin minäkin niitä muutaman pullollisen tuliaisiksi Reijolle, joka ei tällä kertaa jaksanut lähteä mukaan. 

Maanantaina oli siivouspäivä ja pakenimme siivoojaa taasen kävelylle ja kauppareissulle. Sateen uhka oli koko ajan olemassa, mutta iltaan mennessäkään ei sitten satanut koko päivänä. Pilvet vain roikkuivat raskaina ja tummensivat maiseman.

Tiistaina kävimme aamulla auringonpaisteessa ulkoilemassa ja iltapäivällä suunnistin ystäväni kanssa joulumarkkinoille Perpignaniin.

Keskiviikkona aamulla kävin reippailemassa sauvakävelyllä ja ilta kului sitten ystävien seurassa meillä kotona. Ihana ja aurinkoinen päivä tämäkin, aamulla oli tosin viileää.

Tänään torstai aamuna kummastutti klo 7 aikaan lämpötila, joka oli 12,5 astetta. Aurinko ilahdutti meitä myös kävelyllämme Argelesissa. Poikkesimme syömässä erittäin miellyttävässä ravintolassa Le Flowersissa, jossa olimme käyneet aiemmin melko tarkalleen 4 vuotta sitten. (linkki)
Ruoka oli herkullista ja palvelu ystävällistä jopa näin lounasaikana. Alku- ja jälkiruoka olivat buffessa, pääruoka tuotiin lautasella pöytään. Nälkä oli mennessä jo sen verran kova, että alkuruokakuvat jäivät ottamatta... Muutenkaan en oikein jaksanut innostua tänään kuvaamisesta, kun keskusteleminen vei kaiken huomion, sillä juttelimme kaikki ranskaksi, myös Reijo!

Huomenna lähdemme viikonloppureissulle Servianiin, sieltä sitten kuulumisia ensi viikolla. Koirat jäävät kotimaisemiin tällä kertaa.

Viinikellarin avoimet ovet-päivänä sunnuntaina
saimme nauttia viinin lisäksi pientä purtavaa.

Maanantaina sadetta odotellessa poikkesimme
lenkillä Clairassa, jonka jälkeen kävimme kaupassa.

Pilvet roikkuivat raskaana, mutta meidän onneksemme ei satanut.
Välillä tosin näytti siltä, että aurinko voittaa.

Mamma tyytyväisenä, kun saa kulkea vapaana.

Torstaina kävimme piiitkästä aikaa Argeles sur Mer'ssä.

Allée des Pins oli näin sesongin ulkopuolella rauhallinen. Kesällä
kuulemma sekaan ei mahdu.

Espanjan raja häämättää tuolla etelässä.
 Ainoastaan 30 kilometrin päässä!

Mäntymetsän historiaa esiteltynä.

Tässä englanninkielinen selostus.

Argelesin rantaviiva on melko suora ja pitkä, siksi tämäkin kävelyreitti
tuntui kuin viivottimella vedetyltä.

Reijo ja ystävämme Nadine ottivat molemmat lihaa pääruuaksi.

Minä kokeilin lohiwokkia, herkullista!

Jälkiruoka kokoelma, joka jaettiin osallistujien kesken...
sen verran runsas tarjonta oli. Kiva oli kuitenkin maistella
kaikkea.

Pakko pysähtyä kuvaamaan taivaanrannan lampaita,
kuten Nadine tuota pilvimassaa nimitti.

Minä sanoin, että aivan kuin kermavaahtoa. Mielenkiintoiset
pilvimuodostelmat tosissaan.