perjantai 24. helmikuuta 2017

Girona, toka päivä

Tapani mukaan heräsin aamulla hyvissä ajoin, enkä siten pystynyt toteuttamaan haavettani pitkään nukkumisesta. Toisella meistä ei ollut lainkaan ongelmia uneksia yhdeksään saakka. Olin kuunnellut kohinaa sisäpihalta, mutta en voinut kuvitellakaan vesisadetta sen aiheuttajana, vaan totuuspa paljastui, kun avasimme verhot. Piha oli aivan märkä ja parhaillaankin tihuutti jonkun verran. Ei auta, ylös ja ulos oli mentävä. Suuntasimme ensimmäiseksi kantapaikkaamme aamupalalle, joka tänään muodostui vain vastapuristetusta tuoremehusta. Muuta ei voinut kuvitellakaan vatsalaukku paran vastaanottavan. Istuessamme siinä kahvilan terassilla sade koveni siten, että pakko oli hakea autosta sateenvarjot, joita emme todellakaan olleet ajatelleet tarvitsevamme! Suurten sateenvarjojemme kanssa seikkailimme kapeilla kaduilla, missä tuntui olevan ruuhkaa sateenvarjon kantajista. Muitakin turisteja oli liikkeellä.





Reijo oli etsinyt etukäteen tietoa nähtävyyksistä Gironassa ja häntä kiinnosti tutustua arabialaiseen kylpylään (linkki), jonka roomalaiset olivat rakentaneet. Loistokkaimmat päivät olivat kylpylässä vain mielikuvituksen varassa todettavissa ja meitä kuvittelijoita ei montaa sateisessa säässä ollut tutustumassa raunioihin. 















Kylpylän jälkeen palasimme todellisuuteen ja sateen ropina oli ehkä hiukan vaimennut. Totesimme turhaksi kastella kenkiämme enempää ja palasimme hotelliin laiskottelemaan kahvilan kautta. Juustokinkkusämpylä maistui jo vähän paremmin ja kahvin tuoksu oli suorastaan huumaava.  Viime yön valvominen ja sateen ropina jouduttivat siestan viettoon ryhtymistä.




Kuinka ollakaan herättyämme totesimme sateen tauonneen ja siitäkös inspiraatio lähteä tutkiskelemaan uudelleen kaupunkia heräsi. Kamera laukkuun ja menoksi. Kiertelimme monenlaisia katuja pitkin ja löysimme Gironan katedraalin sekä vanhan kaupungin juutalaiskorttelit sekä monta muuta nähtävää. Vihdoin löysimme myös ns. turistialueen, jonka puutosta olimme eilen vähän ihmetelleet. Jokunen muukin turisti oli ilahtunut säätilan muutoksesta, niinpä meitä oli tungokseen asti kujilla kävelemässä. Tänään saimme kuulla useampaa vierasta kieltä.

























Tämänkin illan ruokapaikan olimme valinneet Tripadvisorin suositusten perusteella ja myönnettävä oli, että vaikka se ei eiliseen tasoon yltänytkään, meidän ei silti tarvinnut pettyä. Täysin erilainen ja ihastuttava paikka tämäkin ja pöytävaraus pakollinen, sen verran suositusta ravintolasta (linkki) oli kyse. Omintakeinen sisustus, mutkaton palvelu ja yksinkertainen herkullinen lähiruoka, siinä lyhyesti tämän ravintolan plussat. Näitä kahta ei kannata edes vertailla sen verran erilaista kategoriaa ne edustavat. Erinomaisia omalla tavallaan molemmat. Onneksi oli lyhyt matka hotelliin ruokailun jälkeen...










Ei kommentteja:

Lähetä kommentti