Viikko 49

Maanantain ja tiistain vietimme Simpukan ja puoliskonsa kanssa juhlimassa Suomen itsenäisyyden juhlapäivää jo ennakkoon. Juhlapaikkana tuttu asunto Narbonnen lähellä toimi meille sopivana tukikohtana viettää päivää omintakeisella tyylillämme. Jaksoimme valvoa jopa klo 23 saakka! Minulle ja Reijolle myöhään valvominen on hankalaa, koska nukkumatti mielellään hakee meidät  luokseen jo paljon aiemmin! Hurjan hauskaa oli ja muutama kuva juhlista tässä muistona.

Menomatkalla Barcaresissa kävelyllä.

Lenkin jälkeen on hyvä jatkaa matkaa.

Lounaalla Reijo söi ankeriasta, mikä oli kuulemma herkullista!

Ei minunkaan pizzassa valittamista ollut,
pitkästä aikaa söin pizzan kokonaan!

Meidän illallisen juhlapöytä, lämpimät ruuat puuttuu tästä.

Onnea Suomelle!

Simpukan puolison toiveesta, saimme mansikkakermakakkua!

Paluumatkalla pysähdyimme Leucateen kävelylle.

Mikä keli ja ranta aivan tyhjä!

Kadullakaan ei ketään, tosin myöhemmin tuli yksi
vastaan. Lounasaika?

Meidän lempparikahvipaikka.

Aavistus lunta vuorilla.

Haukka?

Polku rantaan.

Tässä käy kesällä varmaan kuhina-

Leucaten yksi osa mäen nyppylällä.

Keskiviikkona oli vuorossa vaellus Latour de Franceen, josta oma tarinansa. Siellä saimme juhlia 100-vuotiasta Suomea koko porukalla.
Vaelluksen jälkeen kävimme katsastamassa tulevaa kotiamme ensi vuodelle. Erittäin tyytyväisenä tutkailimme ja löimme kättä päälle lopuksi. Meillä on nyt uusi osoite samassa kylässä ensi syksystä lähtien!

Meidän tuleva koti.

Torstain aamupäivä meni kauppa-asioilla ja iltapäivällä kävimme rauhallisella kävelyllä koirien kanssa.

Ystäväni pikkukuusi.

Perjantaina olimme suunnitelleet pitempää kävelyreissua tuttuun ravintolaan Saint Laurent de la Salanqueen. Aamu näytti pilviseltä, mutta sadetta ei ollut ennusteessa, joten uskaltauduimme normivarustuksella tienpäälle. Mamma sai jälleen jäädä kotiin.

Sää oli sopiva, ruoka oli herkullista, eikä seurassakaan ollut valittamista! Iltapäivän myöhäisinä tunteina kävelimme takaisin ja ennätimme jopa nukkumaan tunnin verran! Ihana päivä!

Tästä se alkoi.

Pilvet meitä peloittelivat, mutta ainoastaan aamupäivän.

Lissu tykkää poseerata.

Canigou oli sumun ja pilvien peitossa.

Pikku "krokotiilinalku". Minusta lisko näyttää aivan pienoiskrokotiililta.
Ihmeellistä, että se oli vielä liikkeellä näin kylmällä!

Yhteinen alkuruoka, camembert uunissa.

Pääruoka merenelävlautanen.

Jälkiruokana vanukas karamellikastikkeella.

Lissu sai odotella ravintolan terassilla vapaana, koska
ruokasalissa oli aivan tupaten täyttä.

Paluumatkalla tuuli oli noussut ja karkoittanut
pilvet pois. Myötätuulessa oli miellyttävä kävellä.

Pilvistä ei näy kuin rippeet.

Lauantai ei sitten sujunut yhtä mukavasti! Olin menossa vesikävelyyn naapurikylään, mutta se oli peruttu. Varasuunnitelmana oli lähteä vaellusporukan mukana hyväntekeväisyystapahtumaan omalle kylälle. Sinne siis, kotona vain vaatteiden vaihto. Sovimme Reijon kanssa tapaavamme torilla.

Kuinka ollakaan kävelimme porukan kanssa kotimme ohi juuri, kun Reijo oli lähdössä koirien kanssa torille. Hän liittyi mukaamme, vaikka ei pitänyt sitä hyvänä ajatuksena. Siitä sitten alkoi hänen päivänsä luisua kohti lisäharmituksia. Välillä tuntui siltä, ettei mikään ollut lopulta hyvin. Ihanaa, että sentään aurinko paistoi 😇. Tällaisia päiviä on onneksemme harvoin! Loppuilta sujui rauhallisesti.

Ihan oikeita flamningoja!

Matkalla etelään?

Rakastavaisten kuja oli saanut joulukoristeet!

Eipäs oltukaan törmätty tällaiseen omassa kylässämme.

Ihanan näköisiä sokkeloja. 

Nykyajan joulukuusi! Tunnelmaa hyväntekeväisyystapahtumassa.

Melkein oikeaa luntakin saimme "lumitykistä"! Reijo ei tykännyt
ollenkaan, kun saippuakuplat menivät kuuman viinin sekaan.

Joulumuori yksin liikenteessä.
Oli meillä joulupukkikin, mutta en
ennättänyt kuvata, kun oli sen verran
liikkuvaista lajia!

Sunnuntaina tutkimme yhteisiä suunnitelmia, teimme niitä lisää ja vähän katsoimme telkkariakin. Lisäksi mulla oli leipomusurakkaa joulun valmisteluihin liittyen.

Saaristolaisleivät uuniin menossa.

Taatelipikkuleivät joulua odottamassa.

Diabeetikkoystäville jogurttikakkua. Huomenna maistan,
voiko ohjetta julkaista.