Sunnuntaina aikaisin oli lähtö vaellusseuramme jouluvaellukselle. Ideana päivässä on se, että osallistujat pukeutuvat jouluasuun, jokainen tekee jotain syötävää nyyttikestiperiaatteella, käymme ensin tarpomassa pienen lenkin, jonka jälkeen katamme pöydät ja vielä ruokailun loputtua, pelaamme petankkia!
Aiempina vuosina olen poistunut juhlista ruokailun päätyttyä, mutta tänä vuonna päätin minäkin osallistua peliin mukaan. Hauskinta oli, kun aloitimme kokoamaan joukkueita, ja menin oman porukkani luo. He katsoivat minua kysyen, missä minun kuulani ovat!
Suomessa, kun pelataan petankkia, laukussa on aina kuusi kuulaa. Mutta täällä jokaisella arvonsa tuntevalla pelaajalla on omat henkilökohtaiset (ja näemmä arvokkaat) kuulansa. Mitäpäs minä, myhäilin asialle ja pian minulle oli joku hakenut omasta kuulavarastostaan vanhat kuulansa. Niinpä pääsin minäkin tepastelemaan arvioivasti petankkikentällä, kuten asiaan kuuluu 😁. Hauskaa oli, vaikka meidän joukkue putosi jo ensimmäisellä kierroksella!
Tässä kuvia upeasta päivästä, neljän jälkeen lähdimme kotiin, kun kaksi parasta joukkuetta kymmenestä olivat saaneet palkintonsa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti