Arenys de Mar

Kun eilen pääsimme kotiin Barcelonasta, vuorossa oli koirien ulkoilutus ja ruokapaikan etsiminen omalta kylältä. Ilta pimeni jo kiivasta vauhtia, joten kännykkäkameralla otetut kuvat ovat kehnon laatuisia.

Meillä kävi uskomattoman hyvä tuuri ja löysimme mielettömän kivan ruokapaikan. Mitäpäs siitä, jos ruokalista on vain katalaanin kielellä, hyvin selvisimme. Herkkuja oli monenlaisia.

Hämärä kuva satamasta.

Kotikadulla komea torni.

Pitkästä aikaa erinomainen löytö ruokapaikaksi.

Otapas tästä selvä. 

Vettä ja cavaa.

Patatas bravas.

Tapaksia talon tapaan

Herkkuja.

Mustekalaa.

Tässä se, mitä tonnikala-annoksesta oli jäljellä, kun olin
ennättänyt sitä jo syödä...

Reijon erilainen makkara-annos sienikastikkeella.

Kahvia jälkkäriksi. Muuta ei jaksanut.

Aamu oli vasta valkeamassa, kun kävin saattamassa vieraamme Barcelonan lentokentälle. Junalla se sujui onneksi helposti. Palattuani lentoasemalta sovimme tarkemmasta kaupunkiin tutustumisesta ilman koiria. Jonkun aikaa katuja tallailtuamme poikkesimme tapaksille. 

Päivälevon jälkeen ilta oli taasen pimenemässä, joten osan lenkistä koirien kanssa teimme katulamppujen valossa.

Auringonnousu junan ikkunasta kuvattuna.

Päivällä kiertelimme kylän katuja, tässä kauppahallissa.

Kalatiski.

Leikkelekauppias.

Suoraan hanasta.

Pääkadulla.

Sää suosi tänäänkin.

Pikkutapakset auttoivat jaksamaan hortoilua kylän kaduilla.

Houkutuksia leipomossa.

Kivoja katsella...

Aurinko oli laskemassa, kun lähdimme lenkille.

Takaisin tullessa oli jo melkein pimeää.

Illan tullen halusimme jälleen kyläämme ruokailemaan. Kiertelimme kylän eri kolkkia ja kas kummaa päädyimme samaan ravintolaan syömään kuin eilenkin. Tämä on sinänsä harvinaista, sillä Reijo ei normaalisti suostu reissuilla samaan paikkaan kertaa enempää. Uupumus ja laiskuus kuitenkin auttoivat päätöksenteossa ja saimme siten jälleen maistella erinomaisia herkkuja. Voimme vain ainoastaan lämpimästi suositella kaikille kylässä (tai Barcelonassa) vieraileville tätä erinomaista pientä ravintolaa. Kannattaa poiketa kauempaakin!!!

Ravintolan etsintä käynnissä.

Hieno talo.

Kovin oli tyhjää.

Kirkon valaistu torni.

Päädyimme lopulta samaan ravintolaan kuin eilen.

Ja naurua piisasi, kun kokin suositusalkupalat saapuivat.
Täsmälleen samat kuin eilen! Olipas meillä hyvä maku.

Vielä kun muistaisi, mitä tämä oli.

Kotiloita ja muita mereneläviä.

Jos näillä ei nälkä lähde,,,

Pieni ravintola sivu.. eiku pääkadulla.

Tänään söimme jälkiruokaa. Hyvää oli.

 Seuraavana aamuna lähdimme vielä shoppailureissulle ja yllätys oli suuri kun pikkulissun näköinen lassien pentunen tuli kadulla vastaan. Yritin ottaa siitä kuvaa, mutta kaveri oli niin kova pusuttelemaan ja kiipeämään syliin, että nauruksihan se meni. Ihana koira. Hassuinta oli, että pian tämän tapahtuman jälkeen näin toisen nuoren collien makaavan omistajansa jaloissa terassilla. Siitä en tohtinut ottaa kuvaa.

Terhakka kaveri.

Kauppias kertoi, että sieniä on paljon tällä seudulla. Ostimme
tuliaisiksi mustia torvisieniä. Suppilovahveroita ja rouskuja tunnistimme myös.