Maanantaina Reijo pääsi pois sairaalasta. Meitä toipilaita oli vielä tänään kaksi kotona. Hänen vointinsa oli kohentunut huomattavasti sairaalassaolon aikana.
Tiistaina lähdin Mikkeliin, vihdoin sain nähdä kaikki lapsenlapseni. Olin innoissani kuin pikkulapsi jouluaattona. Päätin jäädä loppuviikoksi tänne lasten seuraksi. Mummilla oli kaikkea mukavaa tekemistä poikien kanssa ja olokin tuntui jo paremmalta, joten jaksoimme käydä jopa metsäretkellä!
Torstai-iltana oli kuitenkin harmillisesti palattava kotiin, sillä en saanut perjantain aamun menoa siirrettyä.
Perjantai kului koko päivä henkilökohtaisen avustajani kanssa puuhaillessa. Olin aivan uuvuksissa illalla, toisaalta tyytyväinen tekemisen tuloksiin.
Lauantaina teimme Reijon kanssa rästihommeleita ja katsoimme telkkaria. Vappufiilistä ei kuulu eikä näy. Lunta, räntää ja kovaa tuulta, siitä on kevät kaukana!
Sunnuntaina pistäytyi poikani perheineen ja jälleen oli mummilla puuhaa sopivasti. Saimme vähän lisäkalusteita asuntoomme ja ihmettelimme kevään edistymistä "yksi askel eteen ja kaksi taakse"- tahtia. Eilen illalla alkanut lumisade oli muuttanut maiseman jälleen talviseksi. Että hauskaa vappua vaan kaikille 😀!
Metsäretkeläiset 💓 |
Harjoittelimme vuorelle kiipeämistä! |
Luonnon ihmeitä tutkimassa. Kukahan mahtaa täällä kuusen alla asua? |
Vappuaattoaamun talvimaisema... |
Donitsien leipomista testasin jo Mikkelissä, vappuna ei meillä niitä kaivattu. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti