sunnuntai 3. syyskuuta 2017

Viikko 35

Sunnuntaina 27.8. alkoi reilun viikon mittainen ruljanssi ranskalaisen ystäväperheemme kanssa, sellainen oikea härdelliviikko, ettei aivan heti tule mieleen aiempaa. Olimme vuokranneet heille entisen tilan päärakennuksen Kirvesniemen Lomamökeiltä, koskapa melkein 100-vuotias talovanhus kuvaisi hiukan paremmin Suomen kansan oloja kuin meidän rivitaloasuntomme. Me kaikki olimme erittäin tyytyväisiä majapaikkaan!




MAANANTAI 28.8. (ei satanut!)
Osa porukasta kävi sienestämässä ja osa meistä halusi vaeltamaan. Molemmat järjestyivät melkeinpä kotimaisemissa.






TIISTAI 29.8. (ei satanut!)
Vuorossa oli Helsinki ja sen kuuluisimmat nähtävyydet turistin silmin. Aika oli rajallinen ja Suomenlinna valikoitui ykköskohteeksemme. Emme itsekään olleet poikenneet saarella aiemmin, joten siellä vierailu sopi meillekin erinomaisesti. Toki kiersimme keskustassa ja esittelimme ydinkeskustassa sijaitsevat turistikohteet.



















KESKIVIIKKO 30.8. (satoi hiukan!)
Koskapa sääennuste oli lupaillut sadetta tälle päivälle, vaihdoin päivän ulkoiluohjelman lähikylien tutustumiseen autoillen. Hartola ja Joutsa tulivat tutuiksi, vain Mäntyharjulla emme ennättäneet poiketa! Mukavaa viihdettä tämäkin itselle, pääsimme jälleen kahville Karoliinan kestikievariin!
Loppujen lopuksi sadetta tuli aivan pienissä kuuroissa, mutta hyvä näin.










TORSTAI 31.8. (satoi reilusti!)
Suunnitelman mukaan vuorossa oli Lahden kaupunkiin tutustuminen ja illalla Sibelius-talon ohjelmatarjontaan kuuluvaan konserttiin miesväen osallistuminen. Sibelius kuuluu ranskalaisen ystävämme suosikkisäveltäjiin. Siksi olikin upea sattuma, että Sibelius-viikot sattuivat Lahteen vierailunsa ajaksi! Reijokin aivan leijui vaikuttuneena konsertin jälkeen ja olisi halunnut mennä seuraavanakin iltana nauttimaan musiikista.
Me naisväen edustajat käytimme illan hyödyllisesti Lahden kaupungin shoppailutarjontaan tutustuen. 
Harmitti hiukan sadesää, sillä maisemat mm. hyppytornista olisivat olleet todella vaikuttavat ilman sumuisen kosteaa säätilaa.







PERJANTAI 1.9. (ei satanut!)
Tänään oli vuorossa jälleen metsäpäivä. Jakauduimme taasen kahteen ryhmään ja toiset jahtasivat sieniä, kun me toiset kävelimme Repovesi-Mäntyharju-vaellusreittiä tapaamatta ainoatakaan ihmistä ennen Taiston luo saapumista reitin varrella. Viime vuonnahan poikkesimme jo Taisto Lustigin luona ihmettelemässä hänen mittavaa vanhojen suksien kokoelmaansa, emmekä tänäkään vuonna saattaneet sitä ohittaa. 
Sienisaaliit olivat hurjat niin sienestäjillä kuin meillä vaeltajilla, koskapa vaelluspolun varrella törmäsimme muhkeisiin tatteihin sekä kauniin keltaisiin kantarelleihin, joten pakkohan ne oli sieltä mukaan poimia!










LAUANTAI 2.9. (ei todellakaan satanut!)
Vihdoin oli vuorossa käynti Savonlinnassa, tuossa erittäin miellyttävässä kesäkaupungissa. Ranskalaiset ystävämme pitivät kaupungista erityisesti ja olivat suorastaan haltioituneet sen kuuluisimmasta nähtävyydestä, Olavinlinnasta. Kiersimme linnan oppaan kanssa, jonka jälkeen kävelimme mukulakivikatuja ja poikkesimme aperitiiville terassille auringon paistaessa! Olimme varanneet pöydän ravintola Majakasta, jota pidetään yhtenä Savonlinnan parhaimmista ravintoloista. 
Ruokailun jälkeen kiertelimme satamassa, kunnes oli aika lähteä kotiin. Päivässä tuntuu olevan liian vähän tunteja...









SUNNUNTAI 3.9. (aurinkoinen päivä!)
Tälle päivälle meillä ei ollut mitään erikoisempaa ohjelmaa, veljeni Sepon vierailu ja aamupäivän sienimetsässä rauhallinen käyskentely toimivat riittävinä ohjelmanumeroina. Tosin Reijolla oli oma ohjelmansa, kuinka savustetaan kalaa sähkösavustimella. Sitä oli ihmettelemässä koko ranskalaisperhe. En muista sellaista syntymäpäivääni, jolloin olisin saanut syödä mansikkakakkua, mutta kiitos tämän erikoisen kesän ja myöhäisen Malwiina-lajikkeen, söimme sellaista tänään.
Pääsimmepä illalla jopa rantasaunaan nauttimaan puusaunan makoisista löylyistä!









Tällaisen viikon jälkeen voi ainoastaan huokaista ja sanoa, että olipa kerrassaan upea kokemus saada ranskalaiset kylään suomalaiseen arkeemme viikon ajaksi. Huomenna sanomme heille hyvästit, vähäksi aikaa. Tapaammehan heidät toisessa kotikylässämme sinne ehdittyämme.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti