Torstai 28. Tonava-risteilyllä

Viime yönä nukutti hyvin ja aamulla mieli oli virkeä, siis tulevaa reissua ajatellen mahtavat edellytykset. MUTTA...

Kaikki oli valmiiksi pakattuna hyvissä ajoin ja ehdotinkin Reijolle matkaan lähtöä jo suunniteltua aiemmin, sillä satamaa saatettaisiin joutua haeskelemaan. Sitä kun ei ollut merkitty karttaan selkeästi, eikä netistäkään löytynyt apuja.

Satama löytyi kyllä heti ensi yrittämällä, mutta unohdin ison kameran kotiin ja satamassa hortoillessamme huomasin, että Reijo oli ottanut vahingossa väärän repun mukaan 😁, hyvin siis alkoi meidän risteily. Ei muuten, mutta repussa oli varattu lompakkoon käteistä, koskapa aavistelimme, ettei laivalla käy käteinen. Kovasti siinä mietimme, mistä ehtisimme saada käteistä rahaa tähän hätään, sillä joka kylässä ei suinkaan seteliautomaatteja ole. Onneksi muistimme yhtäkkiä, että olimme varanneet käteistä rahaa toiseen tarkoitukseen ja se oli kuin olikin autossa eräässä pakaasissa! Huoh! 

Loppujen lopuksi päätimme yhdessä että näistä vastoinkäymisistä huolimatta tulemme pärjäämään oikein hyvin tämän päivän reissun Linzissä. Mitään NIIN oleellista ei repussa ollut, kun saimme tämän raha-asian järjestymään. Päivä sujuikin oikein mallikkaasti ja risteily oli kyllä koko viikon kohokohta!

Kotiparveekkeelta kuvasin jälleen Tonavan sumua.

Tässä sumu kuvattuna joen rannalta.

Pysähdyimme kylään juuri ennen lähtösatamaa, jotta
saisin kuvailtua sumun hälvenemistä. Ihana pikku kylä
sievine taloineen aivan joen rannalla.

Pääsimme aivan joen rantaan. Ruoppaaja työssään.

Niin se sumu vaan häipyy hiljalleen.

Tässä kuvia satamasta. Ei ollut meidän risteilijä tuo alus.

Mainio förin (lautta joen yli Turussa) sukulainen kuljetti tässä
halukkaita joen toiselle rannalle.

Täältä tuli meidän paatti.

Yläkannelle oli päästävä, maksoi, mitä maksoi. Ei ollut
tunkua enää sesongin tässä vaiheessa.

Joki mutkittelee. Totesimme jo heti alkumatkasta yhdessä,
että Tonava-kaunoinen on nimensä veroinen.

Tässä ruskan värejä kuvattuna sulle erikoisesti Simpukka.

Mahtava asuinpaikka joen rannalla.

Laivamatka kesti kolmisen tuntia, hyvin siinä ehti kunnon
ruoka-annokset syödä. Olisimme nimittäin
vasta päiväkafffeaikaan perillä Linzissä.

Ensimmäinen sulku.

Tuttua puuhaa meille suomalaisillekin, tämä suluissa matkaaminen.

Matalallemmalle mennään.

Sulun jälkeen tulimme viehättävään pikkukylään:
Aschach an der Donau

Joen varressa kulki  kevyenliikenteen väylä.

Tottakai joka kylässä on kirkko!

Harvinainen silta joen yli.

Tyyntä ja kaunista.

Seuraava sulku näkyvissä.

Vielä alemmas mennään.

Komea linna.

Ottensheimin linna (linkki)

Ihmettelimme, minkä vuoksi autojono alkoi jo aikaisin ennen
kaupunkiin saapumista, mutta se selvisi meille, kun
poistuimme bussilla kaupungista. Tiemenrkintöjen maalaus
aiheutti ruuhkaa vielä illallakin.

Kaupunki näkyvissä!

Satamassa upeita risteilyaluksia.

Nämä ovat kuin uivia hotelleja.

Eipä meille olisi voinut parempaa säätä voinut toivoa!

Tässä seuraavana kuvia kaupunkihortoilultamme, osan otin kaupunkijunan kyydistä.

Seuraavat kuvat ovat paluumatkalta bussin ikkunasta otettuja.