tiistai 26. syyskuuta 2017

Tiistai 26. leppoisaa vaellusta lähiympäristössä.

Tänään olimme oikein reippaita, vaikka olimmekin suunnitelleet ottavamme rauhallisesti... Kävimme tutustumassa heti aamusta vaellusreitteihin ja saimme nauttia upean sään lisäksi hienoista maisemista. Jo näiden muutaman päivän perusteella olemme päättäneet, että tänne kannatti ehdottomasti tulla!

Reippailun jälkeen nautimme lounasta omalla parvekkeella, jossa oli taasen oikein t-paitakeli auringonpaisteessa.  Päivälevon jälkeen jatkoimme reippailua kylänraitilla. Kävimme tutustumassa kylän leipomokahvilaan sekä lähikauppaamme. Poikkesimmepa jopa turistitoimistossakin, joka oli tosin hyvin piilotettu.

Illalla istuskelimme vielä parvekkeella auringonlaskuun saakka, kunnes ilma tuntui viilenevän selvästi. Iltakaffet joimme jo sisätiloissa. Olemme yrittäneet selvittää huomista varten Itävallan kolmanneksi suurimman kaupungin Linzin nähtävyyksiä, sillä sinne päätimme poiketa huomenna jokiristeilijällä. Paatti tulee Passausta Tonavaa pitkin ja me pääsemme kyytiin tästä lähikylästä. Mukavaa vaihtelua autokyydille. Paluumatkan teemme bussilla.

Aamun näkymät parvekkeelta. Sumua laaksossa.

Vaellusreitin varrelta kuvia.

On ne puut täälläkin komeita ja korkeita!

Helppokulkuisempaa maastoa kuin kotisuomessa.

Jonkun talvivarasto.

Uimala. En käynyt kokeilemassa veden lämpötilaa.

Likat olivat tohkeissaan uusista hajuista ja maisemista.

Kelpaa kävellä tällä reitillä.

Sienihän se siinä. Taisi olla tatti, en tutkinut tarkemmin, koska
minut on asetettu sienen poimintakieltoon. Kuulemma ei
edelleenkään koske kantarelleja,

Välillä marssittin pikkuteitä pitkin.

Mielenkiintoinen tila. Kuva ei anna oikeutta näkymälle. 

Laaksoa ja kukkulaa täällä piisaa. Heinäpelto oli juuri niitetty.

Mahtava talo rakenteilla.

Kukkaniitty kuin kesällä.

Reittimme laskeutui ensin laaksoon...

... josta aloimme nousta takaisin kylään. 

Olipas täynnä omenia tämä puu.

Golfkenttäkin sopii kylän maisemaan.

Kaunis asetelma lepopaikalla.

Täällä kylässä ollaan, 

Ruskan sävyt täälläkin havaittavissa.

Lehmät laiduntavat sovussa golffareiden kanssa. Toivottavasti
eivät saa osumia palloista.

Aina yhtä kaunista: värikkäät talot.

Tämän viikon kotikatu.

Ylin parveke oikealla puolella on meidän.

Kauniita ruusuja.

Ei hassumpi tämäkään asetelma.

Vielä ruusuja.

Näkymä kylän kahvilan ikkunasta.

Ei kannata ihan joka päivä vierailla tai ei enää mahdu auton
ovesta sisään...

Monenlaista vaellusreittiä.

Auringonlasku aina yhtä vaikuttava.

Pieni kuunsirppi edelleen näkyvissä vasemmalla ylhäällä kuvassa.

Leipomosta tarttui iltakahville maistiaisia.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti