Viikko 43

Maanantaina polkaisin aamusta pyörällä ystäväni luo tervehdsykäynnille ja mitä sainkaan siellä nähdä! Hän oli saanut perheenlisäystä! Kolmen isomman konnan lisäksi oli nyt kaksi kuukauden ikäistä pikkuista, ihania olivat ja kovasti jo möngersivät laatikossaan.

Tässäpä pienokaiset, tulitikkuaskin kokoisina!

Liikkuminen näytti olevan yllättävän ketterää, vaikka pienet
töppöjalat näyttivät kömpelöiltä. Pienempi noista on kuulemma
tosi aktiivinen ja liikkuu koko ajan.

Tässä ensimmäinen isommista sisaruksista ottaa aurinkoa.

Toinen sisarus nojaa samaan seinustaan toisaalla.

Kolmas sisarus ei pidä tuulesta ja onkin piiloutunut kukkapensaaseen.

Tiistaina oli lupailtu hellettä, joten lähdimme heti aamusta auringon noustessa lenkille koirien kanssa. Oli vielä mukavan viileätä ja rauhallista. Iltapäivällä oli vuorossa kauan odotettu likkojen pesulareissu. Karvanlähtö on melkoista ja siihen toivottiin apua trimmaamosta. Tämä omistajarouva on erittäin ystävällinen, ammattitaitoinen sekä tehokas! Hän opetteli jopa meidän koirien nimet ja jaksaa muistaa joka kerran kutsua niitä niiden oikeilla nimillä.

Auringon noustua maisema on uskomattoman kaunis.

Canigou taustalla ja meidän lenkkimaastot.

Kyllä kelpasi likkojen juoksennella.

Niityllä näkee kauas. Muutama lenkkeilijä sekä kasa harakoita
olivat seuranamme.

Äiti ja sen tytär.

Tyytyväistä porukkaa.

Lämpötila auringon puolen pihassa. Mittari
varjossa kuitenkin.

Tässä tytär pesun jälkeen siistittävänä.

Ollaanpas me kauniita!

Keskiviikkona oli vuorossa vaellusreissu ja siitä laitan vain muutaman kuvan tähän, kertomus on omana kirjoituksenaan toisaalla.

Torstaina vietin lepopäivää ja ennätin käydä vielä uimassa ennen tuulisen sään saapumista. Lämmin säärintama väistynee täälläkin ja tuuli tuo mukanaan viileämmät kelit. Saimme kuitenkin kuukauden verran nauttia täällä kesästä, mikä oli tarpeen Suomen olojen jälkeen!

Ihanan tyyntä! Muutama muukin oli uskaltautunut uimaan!

Aurinko ja meri 💛💙!

Perjantaina kävin sauvakävelyllä normaaliin tapaan. Reitti kulki merellisissä maastoissa ja saimme nauttia auringon lisäksi miellyttävistä maisemista.

Lauantaina poikkesin heti aamusta naapurikylään tutkimaan uuden liikuntaharrastuksen aloittamismahdollisuutta. Kyseessä on hieman vesijuoksua muistuttava marche aquatique, jota harrastatetaan täällä ympärivuoden, mikä suo minullekin mahdollisuuden osallistua.

Lisäksi meille oli odotettavissa mieluisia vieraita, Simpukka puolisoineen, joten tulossa olisi todella poikkeuksellinen viikonloppu! Olimme suunnitelleet yhdessä piipahtavamme omenajuhlilla Sahorressa sekä maanantaina aamulla poimimassa luomutilalta kiwihedelmiä. Viime vuonnahan minä hurahdin kiweihin täysin!

Sunnuntaina siis kellojen siirron sotkettua hieman aikataulua aamusta, valmistin mahtavan kokoisen aamiaisen Reijon toivomuksesta. En tiedä oliko tämä aivan oikea versio full english breakfastista, mutta sitä yritin jäljitellä. Makkaraa, munia, pekonia, tomaattia, papuja, herkkusieniä sekä tietenkin paahdettua leipää! Tällaisen aamupalan syötyään jaksoi varmasti tutkia omenajuhlien tarjontaa jonkun aikaa. Toki siellä juhlapaikalla piti churroja vielä saada ...
Koska sää oli mitä parhain, istuimme pelaamassa korttia koko iltapäivän ulkosalla,  välillä söimme hieman lounasta ja kauraomenapaistosta. Miehet olivat reippaita ja hakivat eilen kalakioskista savustettavaksi tämän päivän lounaan. En malttanut nukkua edes päiväunia, kun meillä aika kului rattoisasti korttia pelaten. Ihana sää, erittäin kivaa seuraa ja tekemistä, mikä viikonloppu! Mahtaa hiukan ensi viikolla meitä kaikkia vähän väsyttää.

Reijon toiveaamupala

Mun lautasellinen.

Omenajuhlilla oli ohjelmassa akrobaattiesityksiä.

Jättiläiset.

Kalat odottavat savustusta.

Myöhäinen lounas iltapäivän auringossa.