Osteritorilla Leucatessa

Ajoimme autolla Leucateen, jotta löytäisimme ravintolan,
jossa saisimme maistella ostereita. Sitä etsiessämme tulimme
kävelleeksi kuutisen kilometriä.

Sää aamupäivällä oli aivan loistava.
Ei tuulta, lämpötila yli 20 astetta.

Tuulivoimalat työssään taustalla.

Kävimme välillä kahvilla ja istuimme terassilla nauttien auringosta.

Ruokaakin olisi ollut tarjolla,
mutta vielä ei ollut nälkä.

Terassikoirat ovat jo tottuneita taukoihin.

Hotelli, jonka terassilla istuimme.

Lopulta päädyimme oikeaan paikkaan. Täällä vilisi kojuja, joissa
osterita ja muita mereneläviä saisi maistella.

Melko suora reitti kalastajilta myyntitiskille. Joen varressa
sijaitsevat myyntikojut saivat myytävät tuotteet suoraan takaovesta.

Myyntikojuja oli molemmin puolin jokea. Leucaten osterit
ovat kuuluisia täällä päin.

Vihdoinkin! Saimme mukavan nurkkapöydän,
jossa mammatiikeri veti oikein kunnolla
unta kupoliin pöydän alla. Kun lähdimme kotiin,
se piti oikein herättää.

Mun herkkulautanen: ostereita, sinisimpukoita ja palourdes-kotiloita.

Reijolla sama versio pienemmässä koossa.

Kuorille oli varattu oma kulho.

Hinnasto.

Ruokapaikkamme ulkoapäin. Myyntikojuissa emme nähneet myytävän
lämmintä ruokaa ollenkaan. Ainoastaan kalaa ja meren eläviä, joita sai
ostaa mukaan tai maistella paikan päällä.

Myyntikojuja rivissä.

Kaunotar nähtiin kävelymme lopuksi.