Kivilouhosta ja tien kallistumaa ihmettelemässä

Kiittelemme jälleen kerran Simpukkaa ja puolisoansa (linkki) heidän vieraanvaraisuudestaan sekä huolenpidostaan vieraillessamme heidän luonaan ja tutustuessamme heidän lähiympäristönsä nähtävyyksiin. Saimme nähdä ja kokea upeita maisemia sekä viehättäviä pieniä kyliä. Ensimmäisenä päivänä lähdimme tutustumaan Minerven kylään. Tässä kuvia ja tunnelmia matkaltamme.

Jo heti alkumatkasta saimme tutustua myllynkivien tarinaan polulla (linkki), jossa infokyltein oli kerrottu niiden syntyhistoriasta.

Käväisimme katsastamassa myös tienpätkää (linkki), joka sai hämmentymään. Sen erikoisuus perustuu harhaan. Tuntuu kuin tie nousisi vaikka se meneekin alaspäin. Sitä saattoi testata pallolla, tässä meidän tapauksessamme teimme kokeen pullolla.

Opastekyltti harhaan :).

Simpukka pullonpyörittäjänä.

Melkoisen komeat näkymät.

Viininviljelyä karuissa olosuhteissa ylhäällä vuorilla.

Matkallamme Minerven kylään pysähtelimme lisäksi ihailemaan jylhiä maisemia. Pieni ja kapea vuoristotie kiemurteli tarjoten jännitystä elämään :). Onneksi ei ollut paljoa vastaantulijoita!

Vaelluspolkuja Cessen laaksossa.

Melkoinen rotko.

Pudotuksen korkeutta ei saa kameralla vangittua.
Enpä haluaisi tuonne pudota.

Kallioseinämän upeat muovaukset.

Punainen auto aivan yksin parkkipaikalla.

Mykistäviä hetkiä kuilujen reunamilla.

Tuolla alhaalla kylä, jonne olemme menossa.

Rotkoa ja tasankoa.

Brianin rotkon infotaulu.

Muuttolinnut parveilevat tasangon yllä.

Tässä Brianin rotko vielä kuvassa.

Minerven kylä ansaitsee oman postauksensa, on se vaan sen verran upea kokemus!