Bussin kyydissä kaupunkia ympäri

Eilisen kävelypäivän jälkeen Reijo muuttikin mieltään ja ehdotti bussiajelua ympäri kaupunkia sightseeing-bussin kyydissä Colosseumille kävelyn sijaan. Tälle päivälle oli lupailtu huimia lämpötiloja, joten suostuin oitis ehdotukseen. Avokattoisen bussin yläkerrassa olisi mukavaa antaa tuulen viilentää auringon lämpöä.

Matkaan siis, mutta ensin ajoimme bussilla rautatieasemalle lipunostoon, sillä ensi viikolla matkustamme junalla Venetsiaan. Aseman laidalta löytyi useampi liikennöitsijä, jotka kaikki tarjosivat kiertoajelua. Bussin kyytiin vaan ja nauttimaan näkymistä. Aurinko porotti jo niin, että monella näkyi punotusta ihossaan puolen päivän tietämissä. Meidänkin käsivartemme saivat vähän väriä.

Monenlaista maisemaa mahtui puoleentoista tuntiin bussin kyydissä ja matkan loputtua olimme saaneet kaupunkiähkyn. Etsimme rauhallisen sivukadun varrelta sopivan pienen trattorian, jossa saimme lepuuttaa aivojamme. Pizza ja salaatti maistuivat herkulliselta ja lyhyt matka kotikadulle takaisin helpotti kylläistä kulkijaa.

Illlalla pohdimme hetken ohjelmaa ja päädyimme kävelyn kannalle, vaikka toisaalta laiskottelukin houkutti. Olimme tyytyväisiä, että lähdimme iltakävelylle, sillä sää oli leppoisa ja sivukatuja oli mukavaa kierrellä. Eksyimmepä jopa ihastelemaan Fontana di Trevin suihkulähdettä ja poikkesimme pikavisiitillä myös Pantheonin temppelissä, jossa Reijo ei vielä ollut sisällä saakka vieraillut. Matkan varrelle sattui myös joku kirkko, jonne eksyimme sisätiloihin tutustumaan, vaikka siellä oli messu meneillään. Erikoinen messu sikäli, että siinä soitettiin kitaralla ja laulettiin reippaampia lauluja, mikä laittoi epäilemään, ettei ehkä ollut katolinen jumalanpalvelus menossa.
Reilu tunti kävelyä lähikulmilla tuntui ihan hauskalta, eikä väsyttänyt ollenkaan. Huomenna sitten koetamme suunnata Trastevereen.

Colosseumin kulmilla

Circus Maximus

Teatro Marcello

Toinen kiertoajelubussi

Tuttu näky Rooman keskustassa, kaksipyöräisellä pääsee...

Jälleen Pietarinkirkon seutuvilla.

Kotka kurkistaa katolta.

Hyvä Kimi!

Rautatieasema.

Bussin kyydissä

Vierailulla Vatikaanivaltiossa

Aamulla nukuttuamme pitkään söimme hedelmiä aamupalaksi ja lähdimme kävelemään aurinkoisia katuja pitkin suuntana Vatikaani. Olin valmistautunut viileään aamupäivään neuletakilla, mutta heti kadulle päästyämme jouduin siitä luopumaan. Klo 10 aikaan lämpömittari näytti 21 astetta, ihanaa! Aamun viileydestä ei ollut tietoakaan ja meidät turistit erotti paikallisista niukan vaatetuksen lisäksi jalkineet. Paikallisilla naisilla oli talvisaappaat jalassa, kun me turistit painelimme sandaaleissa. Monilla naisilla oli jo hihaton kesämekko ja miehet kulkivat shortseissa. Täällä on jo kesä.

Minua kiinnostaa enemmän kaupungilla kävely kuin kuuluisien nähtävyyksien tutkiminen. Tänään olinkin tästä syystä onnellinen, sillä jono Pietarinkirkkoon oli varmaan kilometrin pituinen. Minusta oli miellyttävämpää fiilistellä aukiolla ja katsella ympärilleni kuin jonottaa väsymykseen saakka kirkkoon pääsyä. Poikkesimme kuitenkin nipinnapin Vatikaanivaltion rajojen sisäpuolella, joten lisäsimme sen vierailtujen lilliputtivaltioiden listaamme.Takaisin asunnolle kävellessämme löysimme sivukadulta kirkon, jonne ei ollut jonoa ja sisäänpääsy oli ilmainen. Riittävän hieno kokemus pistäytyä pikaisesti hämärässä kirkossa ihastelemassa kattomaalauksia.

Katukahvilassa istuskelu on meidän molempien mielestä mukavaa ja tilaisuuksia täällä siihen on lukuisia. Viiden kilometrin päiväkävelyyn olimme kumpikin erittäin tyytyväisiä. Illalla lisää kaupungilla koikkelehtimista.

Illalla lähdimme katselemaan kaupunkia uusin voimin. Lämpömittari näytti 25 astetta klo 17 jälkeen. Seikkailtuamme ristiin rastiin lähiympäristössä eksyimme onneksemme kotikadulle klo 20 maissa. Ainakin toiset viisi kilometriä tuli iltakävelyllemme mittaa. Huomenna Reijo haluaa kävelyttää minua Colosseumiin, sinne on lyhyempi matka kuin Vatikaaniin.

Suuntana Vatikaani ja Pietarin kirkko

Tiber-joen ylitys kuului reittiin

Mahtavia patsaita sillalla

Olipa jokunen ongellakin, mahtoiko kalaa tulla...

Siinä se nyt on! Pietarinkirkko aukioineen. Tien toisella puolen
vaihtuu valtio.

Vatikaanivaltiossa ollaan! Ainakin kilometrin pituinen jono
ihmisiä matkalla kirkkoon tutustumaan.

Paluumatkalla katukahvilassa, sokerikakkua ja kahvia, nam.

Pikkuinen makkarapötkö. Reijo haaveili tuosta siivua :).

Kotikadulla sisäänkäynti

Sisäpihan kello kulki omaa aikaansa.

Kotiovi onneksemme alakerrassa.

Iltakävelyllä Piazza Navonalla

Seitsemän kukkulan kuninkaana

Ei suinkaan Turussa vaan Ikuisessa kaupungissa Roomassa on upeaa vierailla näin toukokuussa, kun turistisesonki ja auringonpaiste eivät vielä ole kuumimmillaan. Toki aurinko paistoi tänäänkin saapuessamme tänne ja lämpötila oli 20 asteen paremmalla puolella. Perjantaiksi on lupailtu jopa 26 lämpöastetta!

Olimme varanneet asunnon hotellin sijasta täältä jälleen kerran ja ensivaikutelma huoneistosta on loistava, eikä sijainnissakaan ole moitteen varaa. Olemme keskustassa pienen sivukadun varrella ja huoneisto sijaitsee pohjakerroksessa sisäpihalla. Kävelymatkan päässä sijaitsevat suurin piirtein kaikki nähtävyydet mm. Pietarin kirkko, Panthenon, Colosseum. Sitä en vielä tiedä, minne kaikkialle jalat meitä kuljettavat. Ostimme tosin 7 vrk:n bussilipunkin varmuuden vuoksi, niin pääseepä sitten bussilla takaisin kotiosoitteeseen, jos jalat eivät paluumatkaa kanna.

Roomassa viivymme ensi tiistaihin ja sitten matkustamme Venetsiaan toiseksi viikoksi. Minulle ensimmäinen kerta Italian maaperällä, Reijo on vieraillut maassa jo aiemmin.

Tässä kuvia tältä päivältä lähinnä asunnostamme.

Lentokoneesta kuvattu lähestyttäessä Italiaa

Yhdistetty makuu- ja olohuone

Toinen makuuhuone

Ulko-ovi

Näkymiä sisäpihalle

Sisäpihalta kuvattua

Rautaristikot ikkunoissa

Herkkuja läheltä ja kaukaa. Italialaiset mansikat maistuivat oikeilta ja maksoivat
vain 3 e/kg.

Ristiäisissä

Minä olen Vilho-Valtteri, päivää!

Häättömyyspäivän vietossa Vantaalla

Viisi vuotta yhdessäoloa näillä rajoitteilla ja resursseilla vastaa kuulemma ajallisesti samaa kuin koiran ikä lasketaan vuosissa, sanoi eräs ystävämme. Antoi ajattelemisen aihetta ja kuulostaa aivan realistiselta. Ilmankos on tuntunutkin siltä, että johan tässä on kauan styylailtu :D!

Olimme sopineet varsinaisen juhlapäivän vieton Vantaalle hotelli Flamingoon, jossa emme vielä ole ehtineet käydä. Myöhemmin toukokuussa suuntaamme Italiaan juhlistamaan yhteistä taivallusta. 

Reijo on jo pitkään halunnut käydä Tiedekeskus Heurekassa ja nyt kun Heureka on tullut hulluksi sopi se näyttely meille enemmän kuin nenä päähän :).

Säästelimme voimia viikonlopulle, jolloin lapsenlapsen kastetilaisuus pidetään, joten otimme "juhlinnan" ihan iisisti. Kävimme yhtenä iltana kuitenkin keilaamassa pitkästä aikaa ja hauskaa oli, vaikka pallo lipsahtelikin välillä kouruun :).

Tällä kertaa kreikkalaisessa ravintolassa syömässä.
Alkuruokaa en muistanut kuvata :).

Normijälkkärit...

Flamingon ylimmän kerroksen huoneesta oli huimat näkymät.
Tässä lasin läpi kuvattuna paras otokseni täysikuusta ja näkymästä
illalla ennen nukkumaanmenoa. Huom! lunta oli vielä maassa.

Heurekassa sai valita matkustaako Marsiin ennen vai
jälkeen hulluksi tulemisen :).

Me valitsimme ensin hulluuden. Se kiinnosti luonnollisesti
enemmän. Marsiin ehtii sitten myöhemminkin ;).

Piti vielä testata aivoja, vaikka lopputulos oli tiedossa. Muisti ja
varsinkin tunteiden tunnistaminen oli heikkoa, öööö.

Tässä Reijon vastaava testi. Hyvin on asiat hallussa meillä :).