Omenajuhlilla Fuillassa

Kun vaan vähänkin tilaisuus tarjoutuu viettää sunnuntai mukavassa seurassa kauniissa syyssäässä, sanon monsieurille, että nyt mennään! Niinpä tänäänkin lähdimme kutsusta kera ystäviemme vaelluskerhosta Fuillaan (linkki). Jätimme poikkeuksellisesti sunnuntain viralliset vaellukset väliin ja lähdimme kokemaan sensijaan omenajuhlien tunnelmaa. 

Paikalla oli omenanmyyjien lisäksi käsityöläisiä sekä oman tilan tuotteiden kauppaajia. Esiintymislavalla oli mm. flamencoesityksiä ja laulua katalaanin kielellä. Olisimme viihtyneet pidempäänkin, mutta lounasaika lähestyi, eikä varjoisaa paikkaa juhlakentältä juuri löytynyt, joten palasimme autoillemme ja köröttelimme vuoren rinnettä ylös sopivalle piknik-paikalle. Emme olleet ensimmäisiä korkeuksissa eväitään nauttivia, emme myöskään viimeisiä, sen verran suosittu kyseinen paikka oli. 

Yksi asia juhlapaikalla korostui, kun näin jälkikäteen ajattelee. Ihmisiä oli tungokseen asti, mummot ja vaarit sekä perheen pienokaiset olivat tulleet juhlille, MUTTA myös lukuisat nelikoipiset kaverit oli kelpuutettu tungokseen. Suuria järkäleen kokoisia paimenkoiria sekä myös pikkuisia sylikoiria, mitään suurempia rähinöitä ei kuulunut, vaan kaikki kunnioittivat arvokasta tilaisuutta päästyään juhliin mukaan! Me olimme jättäneet omat kaverimme kotiin nauttimaan rauhallisesta sunnuntaipäivästä, mikä oli meidän kaikkien kannalta paras ratkaisu.

Tästä kaikki alkoi.

Maisema jo parkkipaikalla salpaa hengityksen.

Tottahan tässäkin kylässä kirkko oli.

Omenajuhlilla oli mukavasti myyjiä aukion ympärillä ja
esiintymislava sijaitsi keskellä aluetta.

Näitä varten tänne olimme saapuneet. Useat omenan
kasvattajat olivat tuotteitaan kaupittelemassa.

Esittelypaikka.

Lähialueen kaikki omenalajikkeet yhteiskuvassa.

Myytiin täällä muutakin kuin omenia. Kaunis valikoima
tällä myyjärouvalla kurpitsoita.

Tässä puolestaan kaupiteltiin oman tilan juustoja.

Mukaan olivat päässeet myös juuston
"alkutuottajat".

Jos churroja on myytävänä, tottahan niitä pitää maistaa!
Tästä säiliöstä puristettiin taikinaa, joka leikattiin saksilla
öjyn sekaan. Nam, olivat herkullisia.

Varsinainen "Pelle Pelottoman" keksintö oli tämä karuselli!
Kuntopyörällä poljettiin vauhtia karuselliin.
Perheen pienimmät nauttivat suuresti. Käsityönä tehty koko
härveli ja sen puiset eläinhahmot.

"Pelle Peloton" itse jaksoi
leikittää pikkuisia koko ajan.
Kyyti maksoi peräti euron!

Flamencoesitys

Tässä hulinan jälkeen vähän rauhoittumassa puiden varjossa.

Erään ystävämme eväät.

Lähistöllä oli maatila, jonka hevoset laidunsivat viereisellä
laitumella.

Ei hassumpi maisema hevosillakaan.

Syksyn värejä jo näkyvissä!

Ainoastaan voi huokailla maisemien kauneutta, laaksoja
ja vuoria jokapuolella. Tässä Canigou, alueemme korkein
huippu yhdeltä kulmalta