sunnuntai 15. heinäkuuta 2018

Viikko 28, suomimatkailua Rauma

Veljen kanssa kävimme ennen matkan jatkamista kahvila Sinuhessa.
Leivokset oli suurinpiirtein syöty ennen kameran esille ottamista!

Onnibussin kyydissä matka Helsinkiin ja sitä Raumalle.

Mustikat olivat jo kypsiä, ainakin osaksi.

Kävin Hannan kanssa syömässä intialaisessa ravintolassa
torin laidalla. Tässä Hannan annos.

Minä otin lammasta, kuten melkein aina, olisin tykännyt,
että kastiketta olisi ollut enemmän.

Poikkesimme Rauman satamassa ystäväni kanssa yksillä.
Aurinko ja meri, mitä muuta tarvitaan?

Risteilyalus saapumassa satamaan, Irina kuulemma esiintyi tuolla,
myöhemmin myös satamassa.

Kanaalissa ei ollut paljon vettä heinäkuussa!

Kävimme Hannan kanssa seuraavan kerran syömässä Laitilaan
juuri avatussa terassiravintolassa iänikuiset burgerit!!!
Tuntuu niin tylsältä, kun muuta ei keksitä.

Maku ei ollut paha, mutta annos oli kylmä.

Maalaismaisemaa Suomen vilja-aitaksi kutsussa Varsinais-Suomessa.

Ukkosta oli lupailtu, mutta onneksi sitä ei näkynyt kuin kaukana.
Tässä maalaistorilla kahvilla.

Eräänä päivänä lähdin ystäväni kanssa tutustumaan
Reilan entiseen armeija-alueeseen, joka nyt oli
avattu kaikelle kansalle. Muistoja tuli mieleen.

Merimaisemat valloittavat aina!

Kovin on kivikkoista Reilan edustalla, voi veneilijäparkoja!

Kelo aivan kuin Lapissa.

Meillä oli mukava ulkoilureitti, kulki koko ajan merenrannan
tuntumassa. 

Hyvä idea nuotiopaikalle, helppo ainakin sammuttaa.

Täällä viihtyisi pidempäänkin. Sinilevää tosi oli joissakin paikoissa.

Lisää kivikkoista rantaa.

Melkein tyyntä!

Yritys kuvata laajakulmakuvaa ei aivan onnistunut...

armeijan bunkkereita

Reilan kyläyhdistyksen rantasauna.

Pikkumiehen synttäreille mokkapaloja sekä

MANSIKKAKAKKUA, mitäs muuta heinäkuun lapselle!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti