Erosin pitkäaikaisesta kumppanistani reilun 9 vuoden yhdessäolon jälkeen ja sen vuoksi en ole saanut oikein päivityksiä tehtyä, ennenkuin nyt vasta marraskuussa. Joten kaikki nämä vuoden loppupuoliskon päivitykset olen tehnyt yhdellä kertaa marraskuulle saakka. Arvannette, ettei kaikkia asioita muista ja mikäli muistaa, on vähän tuskallista.
Surullista on ajatella, että yhteiseksi ajateltu tulevaisuus onkin nyt mennyttä. Ei kuitenkaan auta sitä jäädä pitkäksi aikaa murehtimaan, vaan elämän on jatkuttava. On asioita, joille ei vain voi mitään, ne on hyväksyttävä, vaikka kuinka pahaa tekisi. Toivottavasti ystävyys kuitenkin säilyy.
 |
| Maisema, josta voi ammentaa lohtua. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti