sunnuntai 3. toukokuuta 2015

Torilla Saint Laurent de la Salanquessa

Meille tuli kiire poiketa torilla (linkki), josta olimme kuulleet puhuttavan jo lokakuussa tänne saavuttuamme. Aika ennen Suomeen paluuta käy vähiin ennenkuin loppuu :). Luimme etukäteen netistä tietoa, että toripäivät olisivat torstai ja sunnuntai, aukioloaika klo 7-14 ja kauppiaiden määrä lähentelisi jopa 130. Ajattelimme, että jos nyt edes murto-osa tuosta määrästä olisi paikalla, se riittäisi meille. Otimme mukaan ostoskassin ja repun ja ajoimme yllättävän lyhyen matkan naapurikylämme toiselle puolelle.

Tori löytyi helposti ja yksi parkkipaikkakin oli lähistöllä aivan kuin tilauksesta vapaana! Kauppiaiden määrää ei todellakaan oltu liioiteltu! Hämmästyimme molemmat, kuinka tuollaisessa pikkukylässä saattaa olla niin suuret toripäivät. Alue oli laaja ja kauppiaita oli joka lähtöön. Isoja ja pieniä kojuja rinta rinnan. Elintarvikkeita, kenkiä ja vaatteita, kukkia sekä mm. patjoja ja sänkyjä oli myytävänä. Ostajia oli tungokseen saakka ja varsinkin lihakauppiaden kojujen edessä jonotettiin. Meidän kassi oli autoon palatessa täynnä ja sisälsi hedelmiä, mansikoita, leipää, juustoa, hilloa, tuliaisia ja Reijolle sandaalit. Nyt ymmärrän, miksi täällä käytetään kauppakasseina vedettäviä kärryjä. Reijo valitteli, että toinen olkapää otti itseensä kassin kantamisesta ;).

Koetan joskus paremmalla ajalla vakoilla torihintoja Etelä-Ranskassa. Nyt keskityin vain valikoiman määrittämiseen. Iloisin yllätys löytyi luomuleipäkauppiaalta. Hänellä oli myytävänä hedelmäpähkinäleipää, joka sisälsi mm. luumua, aprikoosia ja hasselpähkinöitä.
Tässä joitain kuvia torilta:
Espanjalainen kauppias myymässä manchegoa ja kinkkua.
Vanhin juustoista oli 26 e/kg.

Leikkelekauppias.

Kukkia.

Käsityöläisille oli useammalla kauppiaalla tarvikkeita.
Neulelangat olisivat olleet edullisia, vain 1 e/kerä, mutta
olivat 100% akryyliä (yäk).

Puisia citroen-merkkisiä autoja.

Paikallinen korikauppias.

Suolakalaa.

Paellaa myytiin mukaan isoissa kipoissa, Ehkä reilu kahden
hengen (oikeasti neljälle sopiva) annos maksoi kympin.

Luomuleipäkauppias...

... jolta ostimme maistiasiksi ruisleipää, hedelmäpähkinäleipää
sekä maalaisleipää. Leivän kilohinta maalaisleipä 5 e/kg,
hedelmäleipä 6 e/kg ja ruisleipä myytiin 3 euron kappalehintaan.
Puolen kilon patonki maksoi 2,50 euroa.

2 kommenttia:

  1. Onpa siellä ollut paljon tarjontaa.
    Millaista oli ruisleipä Carcassonnen leipään verrattuna?

    VastaaPoista
  2. Joo, aika uskomatonta oli noin pikkukylään (tai kaupunkiin...)! Ruisleipä näytti aivan samalta, mutta maistui aika "laimealta", ei lainkaan sitä hapanta puraisua kuin teiltä saadussa leivässä.
    Mukava silloin tällöin tuollaisessa pistäytyä, mutta oli sen verran ihmisiä liikkeellä, että sanoin Reijolle, ettei ihan joka sunnuntai tee mieli torille :).

    VastaaPoista