Kummityttöni poika Aaron, 4-vee, on toivonut minulta ötökkäkuvia. Koska varsinaiset ötökät pakenevat lähestyessä herkästi (sikäli kun niitä joskus sattuu näkymään), on tässä lohdutukseksi sellaisia "ötököitä", jotka ovat malttaneet poseerata vähän kauemmin :). Siispä Aaronille, Reijon äidille, Simpukalle ja muille ötököiden ystäville tässä kissoja ja vähän muitakin eläviä...
|
Neiti P:n kaksoisolentohan se siellä kurkistelee. |
|
Kyseli minulta äänekkäästi, josko päästäisin sen sisälle. |
|
Kauppareissulla ihmettelin, mikä kummajainen joessa kököttää... |
|
Mikälie vesirotta tai piisami? Näin sen kerran vilistävän maalla leipäkannikan kanssa ja pakko myöntää, että inhotti, iiiiik. |
|
Hyvä maastoväri. |
|
Kiltisti antoi katti kuvata, kun tuijotti meidän koiria herkeämättä. |
|
Tämän kaverin piti ensin vähän köyristellä selkäänsä... |
|
...mutta, kun huomasi, ettei koiristamme ole vaaraa, saattoi sitten jo istua. |
|
Päivää paistattelemassa tällainen ötökkä. |
|
Lisko oli vikkelä liikkeissään. |
|
Lämpimällä kivimuurilla oli kiva vilistää. |
Kissojen ja kilttien koirienne ystävä olen, pienet sisiliskotkin hyväksyn. Noita muita ”ötököitä” en osaa oikein arvostaa, vaikka saattavatkin olla tarpeellisia luonnon monimuotoisuudessa ;)
VastaaPoistaYmmärrän yskän :D!
VastaaPoista