Viikko 13, paluumatka Suomeen

Lähtö, Se on edessä tiistaina. Ennen sitä kävimme pikaisesti vielä maanantaina hyvästelemässä ystävämme ja syömässä kavereiden kanssa kuuluisan"ehditte ennen lähtöä"-lounaan ja tietenkin koirien kanssa lenkillä ja "viimeisillä" terassikahveilla.. 

Olipa mulla parturikin sovittuna tiistai aamulle. Mutta vihdoin koitti paluumatka. Reijo kävi hakemassa Barcelonasta vuokralle pienen pakettiauton, johon saimme mahtumaan koirien häkit ja meidän matkalaukut. Ystävät olivat tosin ilmoittaneet vievänsä meidät, mutta emme halunneet. Koko tavaramäärän kanssa taksin löytyminen keskiviikkona klo 5 aamulla tuntui epäuskottavalta. Joten oli kiva saada päättää omassa rauhassa aamun hämärässä lähtöaika, ilman suurempaa stressiä.

Lentomatka sujui erinomaisesti, niin koirilla kuin meillä ja veljeni oli vastassa meitä Helsinki-Vantaalla. Melkoinen järkytys oli saapua lumiseen Suomeen. Kauaa ei järkytys vaivannut, meillä oli edessä pääsiäisen vietto, uuden asunnon avainten haku ja tavaroiden pakkaus jälleen!

St. Cyprienin satamassa pienkalastajan kojussa meriahven odottaa
syöjäänsä. Muuten niin edullisista paikallisista
kaloista ahven on jostain syystä hinnakas!

Makrillit pötköttelee jääpedillä.

Ostamamme kalat käsiteltiin välittömästi toivomallamme tavalla.
Palvelu oli erinomaista ja saimme myös vähän kertomuksia
kalastamisesta Välimeren rannikolla.

Terassikahvilla.

Meidän fiksut terassikoirat.

Eläinlääkärin lähtötarkastus.

Hyvästi ystävät vähäksi aikaa.

Hyvästi patonki ja kotitekoinen aprikoosihillo sekä manchego.

Hyvästi Perpignan.

Lentokone laskeutuu Perpignanin kentälle. Harmi, ettemme
pääse kotikentältä matkaan.

Hyvästi vuoristot ja jyhkeät maisemat.

Hyvästi viiniviljelmät.

Rekkajonoa rajalle Espanjasta päin tullessa.

Aurinko laskee ennen perille pääsyä.

Hotellilla vihdoin, kuva omalta parvekkeelta.

Autollekin saimme parkkipaikan aivan hotellin edestä!

Meille sopiva auto, pieni ja tilava 💚.

Lentokentällä Barcelonassa aurinko nousee.

Meidän kone rullaa lähtöä varten portille.

Tervetuloa Helsinki-Vantaalle!

Maisemia laskeutumisvaiheessa.

Tervetuloa Suomeen ja talveen.

Poikkesimme tulomatkalla Heinolan Heilassa syömässä.
Reijo vaihteeksi lihansyöjä.

Minä otin kalamureketta ja oli herkullista!

Tervetuloa talveen ja pakkaseen!
Tulopäivänä lumisade meitä tervehti.

Onneksemme likat eivät osaa lukea. Jos ne olisivat ymmärtäneet
vitsiksi takoitetun häkkiin kiinnitetyn lapun " raskas kuin kantava elefantti"
olisivatsaattaneet kiletäytyä matkustamasta Norwegianilla.

Tässä likkojen häkki koristeltuna lipukkeilla
kuin joulukuusi.

Tervetuloa kaurapuuro!

Nousee se aurinko sieltä meitä lohduttamaan.

Onneksi pääsiäisen saimme viettää aurinkoisissa merkeissä.

Takapihalla lunta melkoiset määrät.

Tervetuloa makkaranpaisto!

Tervetuloa pannusiika, nam!

Ihana aurinko!

Ulkoilua jäällä, jonne oli aurattu tie...

... ja vedetty hiihtourat.

Likoilla vähän vilu varmaan kesämekoissaan.

Suksilla olisi päässyt tekemään huiman lenkin.

Tyydyimme kävelemään ja juoksuttamaan koiria.

Toisaalta harmi muuttaa meidän mukavasta asunnosta!
Hyvästi vanha koti ja tervetuloa uudet maisemat!

Pääsiäisen aurinkoiset, mutta kylmät päivät kuluivat ulkoillen
ja tavaroita pakaten.

Jostain syystä en halunnut avantoon tällä kertaa.

Maaliskuun lopun päivälämpötila.

Reijon lempiruoka. Nuotiomakkara.