Pääsiäisvaellus ja munajahti

Vaelluspäivän idea oli samanlainen kuin jouluna, ensin kevyt vaellus (10 km) ja sitten ruokailu, lopuksi vielä pelejä kuten petanque. Erikoista tämän päivän ohjelmassa oli pääsiäismunien etsiminen. Sekä oikeita että suklaamunia oli piilotettu maastoon ja etsintä alkoi heti saavuttuamme leiriin vaelluksen jälkeen. Minäkin löysin yhden aivan vahingossa, sillä keskityin enemmän valokuvaamiseen. Tässä päivän kuvasaldo.

Kappelin pihassa oli oivallinen paikka leirille. Jokainen toi
retkipöytiä ja tuoleja, jotka sitten laitettiin pitkäksi jonoksi,
ihana tilaisuus, harmi, ettei sää ollut kuin eilen. Tässä lähdössä
vaellukselle.

Hienon jylhät maisemat!

Tuulivoimalapuisto tehokkaana pääsiäisenäkin.

Mäelle kapuaminen vastatuulessa oli melkoista pakerrusta!
Valokuvien ottaminen oli haasteellista, kun pienikin kamera heilui
välillä tosissaan puuskien vaikutuksesta.

Hiukan sinistä taivasta näkyvissä.

Mäeltä alas kuvattuna kylä näkyvissä joen (Agly) mutkassa.

Ohoi, merta näkyvissä!

Vuoria, niitä täällä riittää.

Helppo vaellus sisälsi kuitenkin sopivasti nousua ja laskua.

Paimenten suoja entisöitynä.

Viiniköynnöksissä lehtien alut täälläkin.

Narsissit kukkivat vielä.

Iiristä valkoisena esiintyi vähemmän...

... kuin tätä sinistä versiota.

Tämän nimeä en muista.

Siinähän se ensimmäinen piilo heti polun varressa!

Tämä oli ainoa, jonka minä löysin.

Parhaimpien etsijöiden saaliit.

Hiillos...

... ja ne grillimakkarat.

Tein lohijuustokakkua alkupaloiksi.

Tässä pääruokalautaseni, niin kuvittelin.

Mutta lisää tuli makkaran jälkeen vielä
verimakkaramunakasta (boudin noir)!

Tässä toinen munakasversio villiparsalla maustettuna.

Olisikohan tämä nyt pääruoka? En tosin enää jaksanut paljoa.

Oikea jälkiruoka sisälsi kääretorttua ja hedelmäsalaattia, siitä ei
valitettavasti kuvaa (öhöm, tuli syötyä nopeasti?), mutta tässä
jälkkärin jälkkäri ja se pääsiäisen suklaamunakin odottaa.

Pääsiäisen aikaan

Kiirastorstaina aamulla lähdin likkojen kanssa lenkille naapurikylään. Käväisin samalla ostamassa kylän leipomosta "pohjoismaalaista" leipää, koska muutama ystävämme oli tulossa syömään meille. Leipä oli kyllä tummaa ja höystetty siemenillä, mutta maku ei ollut rukiinen. Herkulliselta se tietty tuoreena maistui!

 Reipas tuuli, mutta muuten sää oli upea.

Tällä kertaa emme menneet Voie Vertelle, vaan
kävelimme joen toista rauhallisempaa reunaa.

Pitkäperjantaina oli vuorossa sauvakävely Villeneuve de la Rahon järvimaisemissa. Pilvistä, hiukan tuulista, mutta lämmintä. Sauvakävelyn jälkeen lounaalle naapuriin. Jotenkin tuntuu, että tällä viikolla on tullut harrastettua pelkästään syömistä :).

Tässä kuva telttaporukasta, jotka osallistuvat viikonlopun
kestävään kalakisaan. Muutamia joukkueita oli järven ympärillä.

Missähän kalastajat ovat? Nukkumassa?

Tässä meidän sauvakävelyporukkaa.

Lankalauantaina leppoisaa kävelyä hedelmäpuiden ja viinipeltojen keskellä Clairassa. Sää tuuleton, huippulämmin ja ihana! Kuljimme ptkän lenkin rauhallisempaa hiekkatietä, joka ei houkutellut pyöräilijöitä eikä rullaluistelijoita, kuten päällystetty ulkoilutie. Parisen tuntia ulkoilua ennen lounasta ja loppupäivä olikin sitten lepoa. Iltapäiväkahvit joimme vielä takapihan auringossa.

Viiniköynnöksissä jo lehtien alut. Otin vain kuvan vähän liian läheltä.

Peltojen keskellä oli mukavaa kävellä. Liikenteen äänet
kuuluivat vaimeana. Haukka pyöri peltojen yllä saalistamassa.

Emme tällä kertaa menneet
tuulimyllylle.

Usvan läpi näkyi taustalla luminen huippu. 

Lissukka.

RouvaTiikeri jopa poseeraa!

 

Tässä hedelmäpuuntaimia istutettuna, niissäkin jo pienet kukkaset.

Valtavia alueita hedelmäpuita viinipeltojen kanssa vuorottelemassa.

Kunpa vielä arvaisi, mikä hedelmä kyseessä. Tällä seudulla
nektariini, aprikoosi ja viikuna yleisiä.

Eilisille kalastajille tämä mato olisi ollut varmasti tosi arvokas.
Valehtelmatta kahden vaaksan pituisesta matelijasta olisi saanut
hyvät syötit.

 

Loppuposeeraus, hienosti jaksoimme koko porukka pitkän lenkin
taivaltaa!

Huomenna onkin sitten pieni vaellus ennen pääsiäismunien metsästystä. Jospa sää vielä suosisi, sillä seuramme järjestää lisäksi grillijuhlat pääsiäisen kunniaksi. Joka toinen päivä sääennustus on lupaillut huomiselle sadetta ja joka toinen aurinkoista. Tällä hetkellä näyttäisi tulevan puolipilvistä :)! Koetan ottaa kuvia myös ruuista. Reijo pitää vapaapäivän.

Kevyellä vaelluksella Bélestassa

Lämmintä ja aurinkoista, vaikka vähän tuulistakin säätä oli lupailtu tälle päivälle ja ainakin tänään ennustukset pitivät paikkaansa! Kerrassaan ihana päivä! Matkaa vain 12 km ja nousua vain 350 metrin verran. Keskiviikkoisin vaellukset ovat pääsääntöisesti kevyempiä kuin sunnuntaina.

Meitä oli 22 reissaajaa reppuinemme polkuja tallaamassa. Sain jälleen kerran puhua ranskaa sydämeni kyllyydestä. Aina riittää juttua joko aivan arkisista asioista tai sitten lähenevästä Lapin reissusta. Arvostan suuresti juuri tätä ominaisuutta tässä liikuntamuodossa. Aina käy sellainen papatus näillä vaelluksilla, juttuseuraa ei ainakaan puutu! Usein huomaan verbien taivutuksen takeltelevan, mutta kanssakeskustelijani sanovat, että tulen kuitenkin ymmärretyksi ja se on pääasia. Taidan jäädä tänä vuonna luokalleni, sillä yhtään en ole opiskellut kieltä, vaikka niin suuret suunnitelmat olinkin laatinut ja raahannut opiskelumateriaalin mukanani tänne! Noh, jospa ensi vuonna?

Tässäpä kuvia tämän päivän reissusta, nauttikaa maisemista!

Alkuun piti kävellä hetken matkaa tietä pitkin, ennenkuin
reitti alkoi. Liikennettä ei juurikaan ollut.

Tuolla kaukana oli joko pato tai vastaava, jota kyllä mulle
selitettiin, mutta ennätin sen jo unohtaa...

Maisemissa ei valittamista!

Löysimme luolankin. Tosin sinne sisälle pääsy oli estetty
kalterein, mutta kuvan ottaminen kalterin rautojen välistä
onnistui.

Tässä juttutuokio luolan suun edessä. Tulevan sunnuntain
vaellus on myös ihmisten mielissä.

Parissa paikassa oli jopa vettä purossa, jonka yli pääsimme
onneksi kuivin jaloin.

Tästä rakennuksesta oli ainoastaan seiniä jäljellä.

Kuulemma modernia maisemaa, aurinkopaneelien kera.

Mimosat kukassa.

Tässä piti kulkea kieli keskellä suuta, jotta jalat säilyisivät kuivina.

Saavumma Belestan kylään takaisin.

Kylän kattojen yllä.

Todella kivat kapeat kadut. Tutustumisen
arvoinen kylä!

Ei kylää ilman kirkkoa!

Kodikas vanha talo ruusupensaineen.
Ruusukin oli herännyt jo kukkimaan.

Koristeita talojen seinillä.

Ei paha?

Mulle kerrottiin, että ötökät kuvassa ovat laulukaskaita,

Kylän mainostaulu.

Mikä ihana väri!

Kylän läpi kävely päättyi takaisin parkkipaikalle.